“Suomessa on käynnistetty satoja rikostutkintoja EU:n Venäjälle asettamien pakotteiden rikkomiseen liittyen” uutisoi Helsingin Sanomat 24.10.2023.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 nosti kansainväliset pakotteet aivan uudenlaisen huomion keskipisteeksi ja pelkästään Euroopan unioni on kohdistanut Venäjään 11 pakotepakettia. Ennen tätä moni yritys koki pakotteiden koskevan vain pankkeja tai muita finanssialan toimijoita. Tosiasiassa pakotteet ovat koskeneet kaikkia suomalaisia toimijoita jo ennen Ukrainan konfliktia. Pakotteet koskivat aiemmin pitkälti maita, sekä niissä sijaitsevia yhtiöitä ja henkilöitä, joiden kanssa harvemmalla suomalaisella toimijalla oli yhteistyötä. Tämän johdosta pakotesääntelyn seuranta lienee monelle toimijalle uutta.

Pakotteiden keinovalikoimassa on yleisesti tuotteiden (ml. raaka-aineet) ja palveluiden vienti- ja tuontirajoitteita, henkilöpakotteita, finanssipakotteita ja matkustusrajoituksia. Usein vientirajoitteet kohdistuvat puolustustarvikkeisiin, aseisiin, kaksikäyttötuotteisiin, öljy-, maakaasu- tai telakkateollisuuteen, mutta ne voivat kohdistua periaatteessa mihin tahansa. Tuontikiellot taas yleensä kohdistetaan sellaisiin tuotteisiin, joilla pakotteiden kohde rahoittaa toimintaansa, kuten öljyyn, jalometalleihin tai jalokiviin. Henkilöpakotteet kohdistuvat nimeltä lueteltuihin henkilöihin ja yhtiöihin, joiden katsotaan olevan vastuussa pakotteiden kohteena olevasta toiminnasta. Tällaisten henkilöiden, yhtiöiden tai heidän tosiasiallisen vaikutusvaltansa piirissä olevan tahon kanssa ei saa tehdä liiketoimia, ja heidän omaisuutensa tulee jäädyttää. Finanssipakotteilla kielletään vienti- ja tuontikieltojen kohteena olevien tuotteiden rahoitus ja vakuuttaminen, sekä sijoittaminen tietyn tyyppisiin instrumentteihin, mutta myös muunlaiset finanssialan pakotteet ovat mahdollisia. Matkustusrajoitteet voidaan kohdistaa henkilöihin, jotka ovat pakotepäätöksissä mainittuja, ja lisäksi erilaisten liikennöintirajoitusten asettaminen esimerkiksi lentoliikenteelle tai meriliikenteelle on mahdollista.

Kansainvälistä kauppaa tehdessä tulee selvittää, kohdistuuko kohdemaahan pakotteita. On tärkeää ymmärtää, saako yhtiön tuotteita viedä kohdemaahan. Pitää myös selvittää, minne tuotteita mahdollisesti jaetaan edelleen. Välillinenkin tuotteiden toimittaminen pakotteiden kohteena olevaan maahan kolmannen maan kautta on kiellettyä. Vastaavasti huomioon tulee ottaa se, että pakotelistalla mainittujen henkilöiden kanssa ei saa pakotesääntelyn mukaan tehdä kauppaa. Tämä koskee myös vientikiellon ulkopuolisia tuotteita.

Vastuu yrityksellä

Yrityksillä on korostettu vastuu siitä, että yrityksen tekemät liiketoimet eivät johda pakotteiden rikkomiseen. Yrityksen on oltava oma-aloitteinen ja aktiivinen pakotetilanteen selvittelyssä ja sen dokumentoinnissa. Yrityksiltä vaaditaan vilpitöntä mieltä ja yritysten on toimittava huolellisesti kaupankäynnissään rikkomusten välttämiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos yrityksellä herää pienikin epäilys siitä, että myytävät tuotteet ovat päätymässä pakotteiden vastaisesti pakotteiden kohteena olevan maahan tai pakotelistalla oleville henkilöille, on yrityksellä korostettu selvitysvastuu tilanteesta. Selvitysvelvollisuuteen liittyy ennen kaikkea yrityksen velvollisuus myytävän tuotteen loppukäyttäjän/loppukäytön tunnistamisesta. Tämä tarkoittaa käytännön liiketoiminnassa neuvottelujen käymistä ostajatahon kanssa asioiden selvittämiseksi. Lisäksi loppukäyttäjätodistus olisi hyvä saada asiakkaalta niissä tilanteissa, joissa itse tuote ei saa päätyä pakotteiden kohteena olevaan maahan, eli tuote on vientikiellon alainen. Asiakas kannattaa sitouttaa myös sopimuksellisesti siihen, että tuotetta ei siirretä suoraan tai epäsuorasti pakotteiden kohteena oleviin maihin eikä yhteisöille tai henkilöille, joihin pakotteet kohdistuvat.

Noudatettavat pakotelistat

Suomalaisia toimijoita velvoittavat pakotelistat voivat hieman vaihdella riippuen mm. toimijan liiketoimintakytköksistä ja rahoitussopimuksista. Kaikkia suomalaisia toimijoita sitovat EU:n neuvoston antamat asetukset pakotteista. Nämä ovat suoraan sovellettavia kaikissa jäsenvaltiossa. Lisäksi EU panee täytäntöön EU-tason lainsäädännöllä YK:n turvallisuusneuvoston määräämiä pakotteita. Käytännössä moni noudattaa lisäksi Iso-Britannian ja Yhdysvaltojen Office of Foreign Assets Controlin (OFAC) asettamia pakotteita, vaikka siihen ei välttämättä olisi juridista velvoitetta. Mikäli kaupalla on kytköksiä Yhdysvaltoihin, voi OFAC:n pakotteiden noudattaminen olla pakollistakin. Lisäksi tietyissä tilanteissa toimija voi joutua itse OFAC:n pakotelistalle, jos se ei noudata OFAC:n pakotteita.

Miten toimia?

• Tunnista mitkä pakotelistat ovat velvoittavia omassa toiminnassasi – Omiin tuotteisiin ja palveluihin kohdistuvien vientirajoitusten, tuontituotteiden alkuperän ja kohdemaan tilanteen tunteminen on tärkeää.
• Asiakkaiden ja yhteistyökumppanien tunteminen – On varmistuttava, ettei välillisestikään rikota pakotteita.
• Jatkuva seuranta – Pakotelistat ovat muuttuneet viimeisen vuoden aikana useaan kertaan. Muutokset ovat voineet laajentaa omaan toimintaan kohdistuvia rajoituksia aikaisemmasta. Näin ollen pakotteiden jatkuva seuranta on tärkeää. Myös asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tilanteet ovat voineet muuttua.
• Vastuullinen toimija seuraa pakotteita ja huomioi ne omassa toiminnassaan ja prosesseissaan sääntelyn edellyttämin tavoin – Pakotteiden rikkomisesta voi seurata rikosoikeudellisia seuraamuksia, mutta myös merkittävää mainehaittaa, joka sinällään voi nykymaailmassa olla varsinaista rangaistustakin paljon haitallisempi seuraamus.

Asiantuntijamme auttavat mielellään pakotteisiin liittyvissä kysymyksissä.

Teksti: Hanna Huttunen, Counsel, [email protected]

Tutustu asiantuntijoihimme: Katariina Pesonen, Emilia Lostedt, Hanna Huttunen, Lotta Koskela, Rebecca Rafkin, Jesse Kinnaslampi