Vuoden 2022 alusta kuluttajansuojalakiin tuli muutoksia, joilla pantiin täytäntöön kaksi eri direktiiviä: digisopimusdirektiivi sekä tavarankauppadirektiivi. Kuluttajakauppaa tekevien elinkeinonharjoittajien on syytä tarkastaa omat sopimusehtonsa ja tehdä tarvittavat muutokset sekä ehtoihin että käytännön prosesseihinsa. 

Myyjän kannalta hyvä puoli uudistuksessa on se, että nykyistä yhtenäisemmät tavarankauppaa koskevat säännökset EU:ssa parantavat elinkeinonharjoittajien mahdollisuuksia tarjota hyödykkeitä rajan yli. Vastaavasti ne parantavat kuluttajien mahdollisuuksia käydä rajat ylittävää kauppaa EU- ja ETA-maiden välillä. Kustannuksia aiheutuu sopimusehtojen ja takuuta koskevien ehtojen päivittämisestä uuden lainsäädännön mukaiseksi. Hallitus arvioi ennakolta tavarankauppasääntelyn muutoksilla olevan eniten vaikutusta kalleimpien ja teknisesti monimutkaisten hyödykkeiden kauppaan.

Muutokset tavarankauppaan parantavat kuluttajan asemaa

Myyjän kannalta isoimmat muutokset koskevat virhevastuuta, sillä säädetään nykyistä tarkemmin virheettömän tavaran ominaisuuksista. Tavaran on oltava sovitun mukainen ja täytettävä sille asetetut yleiset vaatimukset. Jos tavarassa ilmenee virhe vuoden kuluessa ostoksesta, sen oletetaan olleen tavarassa jo luovutushetkellä. Tällä hetkellä kyseinen olettama-aika on kuusi kuukautta, joten muutos on merkittävä. Tätä oletussääntöä ei sovelleta silloin, kun tavaran normaali kestoikä on alle vuoden. Käytetyn tavaran virheellisyyttä arvioidaan jatkossa samoin perustein kuin uuden tavaran. Tämä tarkoittaa sitä, ettei ”sellaisena kuin se on” -ehtoa voi enää jatkossa käyttää entiseen tapaan.

Uudistuksen myötä kuluttajalla on tavaran virhetilanteissa valinnanvapaus sen suhteen, vaatiiko hän tavaran korjaamista vai uutta, virheetöntä tuotetta. Tähän mennessä myyjä on voinut vaikuttaa siihen, kumpaa oikaisutapaa on käytetty. Myyjä ei kuitenkaan ole velvollinen oikaisemaan virhettä ostajan vaatimalla tavalla tai lainkaan, jos siihen on ylitsepääsemättömiä esteitä tai jos siitä aiheutuu hänelle kohtuuttomia kustannuksia. Arvioinnissa huomioidaan erityisesti virheen merkitys ja tavaran arvo, sekä voidaanko oikaisu suorittaa muulla tavalla aiheuttamatta ostajalle merkittävää haittaa.

Laissa säädetään entistä täsmällisemmin myös siitä, milloin ostajalla on oikeus vaatia hinnanalennusta tai oikeus purkaa kauppa. Korjauskierteiden ehkäisemiseksi ostaja saa vaatia hinnanalennusta tai purkaa kaupan silloin, kun tavarassa ilmenee virhe siitä huolimatta, että myyjä on jo yrittänyt korjata virheen. Jos tavarassa sen sijaan ilmenee jokin uusi virhe, myyjälle on perusteltua varata uudelleen oikeus virheen oikaisemiseen erityisesti kalliiden sekä rakenteeltaan monimutkaisten tavaroiden osalta.

Takuuta koskeva sääntely muuttui siten, että myyjän on aina annettava takuu kirjallisesti tai muulla pysyvällä tavalla. Takuulta edellytetään nykyiseen tapaan maksuttomuutta. Takuun on oltava ostajalle lisäetu, joten jatkossa takuun on oltava vuotta pidempi tai tarjottava ostajalle muita etuja, jos siinä ilmenee virhe vuoden kuluessa luovutuksesta.

Digitaalista sisältöä ja palveluita koskevat sopimukset

Kuluttajansuojalakiin lisättiin uusi luku digitaalista sisältöä ja digitaalisia palveluja koskevista sopimuksista. Näitä ovat esimerkiksi ohjelmistoja, videotiedostoja, digitaalisia pelejä, sähköisiä kirjoja ja pilvipalveluita koskevat sopimukset sekä sosiaalista mediaa koskevat digitaaliset palvelut. Lukua sovelletaan myös digitaalisen sisällön siirtovälineen eli esimerkiksi dvd- tai cd-levyn, muistitikun tai muistikortin kauppaan. Jos muistitikku ostetaan tyhjänä, kyse on normaalista tavarankaupasta. Lukua sovelletaan sopimuksiin, joissa kuluttaja on sitoutunut maksamaan digitaalisesta sisällöstä, palvelusta tai hän on sitoutunut luovuttamaan henkilötietoja kauppahinnan sijaan.

Digitaalisen sisällön tai palvelun virhettä koskeva sääntely on jatkossa yhdenmukaisempaa tavarankauppaa koskevan sääntelyn kanssa. Digitaalinen tavara katsotaan kuitenkin luovutetuksi vasta, kun myös digitaalinen sisältö tai palvelu on toimitettu ostajalle. Jos kyse on sisällön tai palvelun jatkuvasta toimittamisesta pidemmän ajan kuluessa, tavara katsotaan luovutetuksi, kun sisällön tai palvelun toimittaminen ostajalle on aloitettu. Myyjän tulee huolehtia tarvittavien turva- ja muiden päivitysten toimittamisesta ostajalle määrätyn ajanjakson ajan. Jos myyjä laiminlyö näitä velvollisuuksia, tavarassa katsotaan olevan virhe. Virhettä ei kuitenkaan katsota olevan, jos ostaja itse laiminlyö päivitysten asentamisen tietoisena seurauksista, eikä päivitysten asentamatta jättäminen tai virheellinen asennus ole johtunut ostajalle annetuista puutteellisista ohjeista.

Myyjä vastaa virheestä, vaikka virhe ilmenisikin myöhemmin

Myös virheellisyyden määräävää ajankohtaa koskeva sääntely on yhdenmukaista tavarankauppasääntelyn kanssa. Kertatoimituksessa tai useissa erillisissä toimituksissa elinkeinonharjoittaja vastaa virheestä, joka sisällössä tai palvelussa on ollut toimitusajankohtana, vaikka virhe ilmenisi vasta myöhemmin. Myös digitaalisessa sisällössä tai palvelussa olevan virheen oletetaan olleen olemassa jo toimitusajankohtana, jos virhe ilmenee vuoden kuluessa tavaran toimittamisesta, eikä myyjä toisin osoita. Myyjä voi kuitenkin vapautua vastuusta esimerkiksi osoittamalla, että kuluttajan digitaalinen ympäristö ei ole yhteensopiva sisällön tai palvelun teknisten vaatimusten kanssa. Edellytyksenä on, että tällaisista teknisistä vaatimuksista on ilmoitettu selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla ennen sopimuksen tekemistä. Laissa säädetään myös kuluttajan velvollisuudesta toimia myyjän kanssa yhteistyössä digitaalisen ympäristön yhteensopivuuden selvittämiseksi.

Merkittävä ero tavarankauppaa koskeviin säännöksiin on myyjän kannalta se, että kuluttajalla ei ole velvollisuutta ilmoittaa elinkeinonharjoittajalle havaitsemastaan virheestä kohtuullisessa ajassa sen uhalla, että kuluttaja muutoin menettää oikeuden vedota virheeseen. Reklamaatiovelvollisuuden asettaminen ei ole digisopimusdirektiivin perusteella kansallisesti mahdollista. Digitaalista sisältöä ja palveluita sisältävien hyödykkeiden elinkaari huomioiden reklamaatiovelvollisuuden puuttumisella ei kuitenkaan ole samaa merkitystä kuin tavarankaupassa.

Erona tavarankauppaan digitaalisten sisältöjen ja palveluiden osalta kuluttajalla on oikeus purkaa kauppa vähäisen virheen perusteella silloin, kun kuluttaja on sitoutunut luovuttamaan myyjälle henkilötietoja kauppahinnan sijaan. Muuten purkuoikeus edellyttää, ettei virhe ole vähäinen.

Autamme mielellämme kaikkiin sopimusasioihin liittyvissä asioissa.

Lisätiedot:

Hanna Huttunen, counsel, puh. +358 40 706 1488, [email protected]