Yritystoiminnan ytimessä piilottelee hyvin ilmeinen kysymys, jota arkityössä ei muisteta usein kysyä: mitä varten organisaatiomme on olemassa?

Tehdäksemme rahaa, olisi ilmeinen vastaus. Se kuitenkin osuu sivuun maalista. Taloudellinen hyöty on toimivan yrityksen lopputulos, ei sen tehtävä. Ei, organisaatio ei ole olemassa tuottaakseen rahaa, vaan luodakseen arvoa.

Kun organisaatio tuottaa tavaraa tai palvelua, jota ihmiset tarvitsevat tai haluavat, sen olemassaolo on perusteltua. Siksi yritysten on oltava yhtä kiinnostuneita siitä, mitä arvoa ne tuottavat maailmaan kuin paljonko rahaa jää viivan alle.

Asianajajan evoluutio

Asianajotoimistoja johdetaan edelleen aivan liian usein konservatiivisella mallilla. Tässä mallissa toimialan senioripartneri nostetaan oman erikoisosaamisensa johtajaksi. Hänestä tulee läänitystään puolustava feodaaliherra, joka taistelee toimiston sisällä resursseista muiden toimialajohtajien kanssa.

Tämä kirittää näennäisesti toimialojen tuloksia, mutta luo samalla pahempia ongelmia kuin mitä ratkaisee. Syntyy sisäistä kilpailua ja työntekijöiden osaaminen rajoittuu. Mikä pahinta, juristit eivät tällöin usein oivalla tarjota asiakkailleen mitään uutta. Toimisto ei silloin toteuta päätehtäväänsä: arvonluontia.

Muilla aloilla arvonluonnin tärkeys on jo tajuttu. Talousjohtajat olivat ennen tuloja ja menoja ynnääviä pavunlaskijoita; nykyään he ovat tulonlähteitä etsiviä pavunviljelijöitä ja täyttävät tilikirjan ohella liiketoimintastrategioita. Yritysjuristin toimenkuva on tämän rinnalla edelleen ahdas: hän on riskienhallinnan menoerä tai satunnainen bisneksen sparraaja, joka kerää organisaatiolle irtopisteitä neuvottelupöydistä.

Evoluution seuraava loikka on kuitenkin edessä: yritysjuristi, joka tuo pöytään rohkeita näkemyksiä ja kehittää liiketoimintaa lakipalveluiden näkökulmasta. Nämä tulevaisuuden strategiset juristit kävelevät jo monen organisaation käytävillä, vaikka eivät ehkä vielä tunnista tulevaa rooliaan. Heitä täytyy johtaa valmiiksi uuteen ajattelutapaan.

Arvonluonti alkaa hyvästä johtamisesta

Haluamme irrottautua Lexialla vanhasta tavasta, jossa senioripartnerit nostetaan kukkulan kuninkaiksi. Johtaminen on oma taitonsa, jota ei voi vain tehdä muiden töidensä ohella. Se vaatii vahvaa itsetuntemusta, kykyä kuunnella ja kysyä oikeita kysymyksiä, ja kirkasta visiota organisaation suunnasta. Ennen kaikkea johtaja on palveluammatissa: hän mahdollistaa muiden onnistumisen. Pomo ei luo asiakkaille arvoa, vaan rakentaa työympäristön ja -kulttuurin, jossa hänen tiiminsä voi luoda arvoa. Jos väheksyisimme johtamista, väheksyisimme samalla työntekijöitämme ja viime kädessä asiakkaitamme.

Tiimityö on myös taito, jota asianajotoimistoissa tulisi syventää. Aiomme jatkossa korostaa johtajien arvioinnissa heidän tiiminsä menestystä. Suuntamme on pois yksilökeskeisistä tavoitekeskusteluista tiimien yhteisiin, itselleen asettamiin tavoitteisiin. Uskomme vahvasti, että yhdessä tekeminen kehittää ja voimaannuttaa juristeja. Kun siilot puretaan, asiantuntijat alkavat oppia ja haastaa itseään uusin tavoin.

Kuvittele asianajotoimisto, jonka haluaisit tueksesi. Nouseeko mieleesi kapea-alainen asianajaja, jolta saat juridisen tyylipuhtaan näkemyksen, muttet mitään muuta? Vai monialainen, toimialarajojen yli ajatteleva tiimi, joka tuo kehitysideoita liiketoimintaasi, ymmärtää yrityksesi toimintaympäristöä ja on strateginen partnerisi?

Teksti on ensimmäinen osa Lexian Arvonluonnin tulevaisuus -blogisarjaa, joka ilmestyy Kauppalehden digissä sekä Talouselämän printissä kerran kuussa. 

Teksti:

Samuli Koskela, toimitusjohtaja, puh. +358 40 5888 323, [email protected]