Hallituksen esitys uudesta välitysmenettelylaista

Tausta

Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle 25.6.2026 hallituksen esityksen uudesta välitysmenettelylaista (HE 119/2026 vp, HE 119/2026 vp | Valtiopäiväasiakirjat | Eduskunta), jonka on tarkoitus astua voimaan keväällä 2027.

Suomessa parhaillaan voimassa oleva välimiesmenettelystä annettu laki on yli 30 vuotta vanha, ja pohjautuu sinänsä UNCITRAL:n (United Nations Commission on International Trade Law) vuonna 1985 hyväksyttyyn mallilakiin. Kyseinen mallilaki on kansainvälisesti laajasti hyväksytty mallisääntely, joka sisältää keskeiset periaatteet ja säännöt välitysmenettelyn eri vaiheista, ja jonka tarkoitus on toimia valtioille pohjana niiden oman välitysmenettelylainsäädännön laatimisessa ja uudistamisessa.

UNCITRAL ei kuitenkaan ole hyväksynyt Suomen voimassa olevaa välimiesmenettelylakia mallilakiin perustuvaksi laiksi. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena onkin yhdenmukaistaa Suomen lainsäädäntö päivitetyn mallilain kanssa, saattaa sääntely vastaamaan paremmin kansainvälistä kehitystä ja digitalisaation tuomia muutostarpeita sekä vahvistaa Suomen asemaa kansainvälisten välitysmenettelyjen paikkana.

Tässä artikkelissa läpikäydään muutamia merkittävimpiä hallituksen esityksen sisältämiä muutoksia suomalaiseen välitysmenettelysääntelyyn.

Välityssopimus voitaisiin tehdä ilman muotovaatimuksia

Yksi käytännössä suurimmista muutoksista koskee välityssopimuksen muotoa. Nykyinen laki edellyttää, että välityssopimus tehdään kirjallisesti. Uudessa laissa tästä vaatimuksesta luovuttaisiin kokonaan, joten välitysmenettelystä voitaisiin sopia myös esimerkiksi suullisesti. Muutos vastaisi UNCITRALin mallilakia ja useiden muiden maiden sääntelyä. Käytännössä kirjallinen välityslauseke säilynee kuitenkin yleensä suositeltavana jo näyttökysymysten vuoksi.

Samalla lakiin otettaisiin nykyistä tarkemmat säännökset siitä, minkä valtion lakia välityssopimukseen sovelletaan. Lähtökohtana olisi osapuolten valitsema laki ja toissijaisesti välitysmenettelyn paikan laki.

Välitysoikeuden toimivaltaa vahvistetaan ja selkeytetään

Uuteen lakiin kirjattaisiin nimenomaisesti kansainvälisesti vakiintunut kompetenssi-kompetenssi-periaate: välitysoikeus saa itse ratkaista, onko sillä toimivalta käsitellä riita. Nykyisessä laissa asiasta ei ole nimenomaista säännöstä. Näin välitysoikeus voisi itse ratkaista välityssopimuksen olemassaoloa, pätevyyttä ja soveltamisalaa koskevat toimivaltakysymykset. Sekä välitysoikeuden myönteinen että kielteinen toimivaltaratkaisu voitaisiin kuitenkin saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi 30 päivän kuluessa.

Myös välitysoikeuden jäsenen esteellisyyttä koskeva oikeussuoja muuttuisi. Nykyisin esteellisyyskysymyksen voi yleensä viedä tuomioistuimeen vasta välitystuomion antamisen jälkeen kumoamiskanteen yhteydessä. Jatkossa hylätty esteellisyysväite voitaisiin lisäksi saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi jo menettelyn aikana ilman, että välitysmenettelyn jatkaminen estyy.

Välitysoikeus voisi määrätä turvaamistoimia

Nykyisin turvaamistoimista määrää tuomioistuin. Uudessa laissa myös välitysoikeudelle annettaisiin toimivalta määrätä riitaan liittyviä turvaamistoimia. Toimivalta olisi rinnakkainen tuomioistuimen kanssa, ja Suomessa annetun välitysoikeuden määräämä turvaamistoimi voitaisiin vahvistaa tuomioistuimessa täytäntöönpanokelpoiseksi, jos täytäntöönpanolle ei ole laissa säädettyä estettä.

Digitalisaatio näkyy menettelyssä ja välitystuomiossa

Uusi laki tunnistaisi nykyistä paremmin sähköiset menettelytavat. Välitysoikeus voisi asianosaisia kuultuaan määrätä suullisen käsittelyn tai muun kuulemisen järjestettäväksi etäyhteydellä. Lisäksi välitystuomio voitaisiin asianosaisten suostumuksella antaa sähköisessä muodossa ja allekirjoittaa sähköisesti.

Mitättömyyskanteesta luovutaan ja määräajat lyhenevät

Yksi merkittävimmistä oikeussuojajärjestelmää koskevista muutoksista on nykyisen jaottelun poistaminen välitystuomion mitättömyyden ja kumoamisen välillä. Nykyisin mitättömyyteen voidaan tietyillä perusteilla vedota ilman määräaikaa. Jatkossa tällaisesta rajoittamattomasta mitättömyyskanteesta luovuttaisiin ja virheet arvioitaisiin pääosin kumoamisperusteina. Samalla kumoamiskanteen nostamisen määräaika lyhenisi nykyisestä kolmesta kuukaudesta 60 päivään välitystuomion tiedoksisaannista.

Välitysmenettelyä koskevat tuomioistuinasiat keskitetään

Myös tuomioistuinjärjestelmä muuttuisi. Välitystuomion kumoamista ja täytäntöönpanoa sekä esimerkiksi välitysoikeuden toimivaltaa ja jäsenen esteellisyyttä koskevat asiat käsiteltäisiin jatkossa Helsingin hovioikeudessa. Välitysoikeuden asettamiseen ja sen jäsenten palkkioihin liittyvät asiat puolestaan keskitettäisiin Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuteen. Tavoitteena on vahvistaa tuomioistuinten erityisosaamista ja yhdenmukaistaa ratkaisukäytäntöä.

Kokonaisuutena uudistus ei muuta välitysmenettelyn perusajatusta, mutta se modernisoisi sääntelyä merkittävästi ja lähentäisi sitä kansainvälisesti vakiintuneisiin käytäntöihin. Muutoksilla pyrittäisiin erityisesti lisäämään menettelyn tehokkuutta, selkeyttä ja ennakoitavuutta sekä vahvistamaan Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten välitysmenettelyjen paikkana. Pidämme tätä kehitystä erityisen myönteisenä.

Teksti: Sara Shepherd, Associate, [email protected]