Lakiklinikka

Ympäristöministeriö kokeili uutta tapaa kehittää lainsäädäntöä – Saako toimialan osallistamalla toimivampia lakeja?

"Uskon tämän olevan tulevaisuuden toimintamalli. Nyt tiedämme, miten saamme ketterästi osallistettua toimialan mukaan antamaan oman näkemyksensä lainsäädännön uudistamiseen. Kehittämämme toimintamalli on toistettavissa lähtökohtaisesti kaikkeen lainsäädäntötyöhön, jossa halutaan kuulla toimijoiden ääni."

Alkuvuodesta 2018 ympäristöministeriö päätti kokeilla osana KIRA-digiä uutta tapaa kehittää lainsäädäntöä ja etsi toteuttajaa hankkeelle, joka selvittäisi lainsäädäntötyön tueksi, mitkä asiat hidastavat kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatiota.

 

Jo hankkeen hankintaprosessi oli tavallisesta poikkeava: nyt ei kilpailtukaan hinnalla vaan palvelumuotoilulla ja kokonaiskonseptilla. Lexian valintaan vaikuttivat laaja kiinteistö- ja rakennusalan juridiikan asiantuntemus, digitalisaation ymmärrys sekä palvelumuotoiluosaaminen.

 

Lakiklinikan sivut avattiin huhtikuussa 2018. Alun suurin haaste oli saada viesti Lakiklinikan olemassaolosta niille, joille palvelu oli suunnattu. Hankkeen vetäjä Lexiassa, asianajaja Aleksi Lundén kiersi keväällä 2018 alan tapahtumia ja jakoi tietoa Lakiklinikasta mahdollisimman suurelle joukolle toimijoita. Myös KIRA-digissä mukana olleita hankkeiden osallistujia haastateltiin, sillä haastatteluiden huomattiin olevan erinomainen kanava levittää tietoa palvelusta.

 

Palveluun tulleet kysymykset ja huomiot olivat hyvin vaihtelevia ja koskivat useita eri oikeudenaloja. Melko pian myös huomattiin, että alan toimijat eivät luonnollisesti aina erota, mikä asia johtuu lainsäädännöstä ja mikä jostain muusta tekijästä. Tärkeintä oli kuitenkin kokonaisuuden hallinta, jotta ministeriölle saatiin koottua todellinen ja ajantasainen tilannekuva.

 

Hankkeen loppuraportti julkaistiin tammikuussa 2019. Toimijat toivoivat alan lainsäädäntöön selkeyttä ja selvätulkintaisuutta. Muutoksia haluttiin etenkin tiedon avoimuuteen, ajantasaisuuteen ja saatavuuteen liittyvään sääntelyyn. Jos julkisen sektorin tiedonkulun rajapintoja avataan, yritykset uskovat saavansa aikaan uudenlaista liiketoimintaa. Tulosten mukaan julkinen sektori tulisi velvoittaa pitämään avatut tietolähteet ajantasaisina sekä huolehtimaan tietojen saatavuudesta.

 

Palautteista kävi myös ilmi, että viranomaisprosessien ja viranomaistoiminnan tulisi jatkossa olla paremmin ennakoitavissa ja saada yhtenäiseksi lainsäädännöllä. Työn tilanneen ympäristöministeriön hallitusneuvos Jaana Junnilan mukaan tulevaisuuden isona haasteena onkin miettiä, miten lakeja kehitetään yhä asiakaslähtöisemmin.

 

”Me viranomaiset toimimme sektoreittain, mutta asiakkaan tilanne on lähes aina poikkihallinnollinen. Digitalisaation lakiongelmissa vilahtelee tutun maankäyttö- ja rakennuslain lisäksi niin tietosuojaa, tekijänoikeuksia kuin hankintasäädöksiäkin, joita pohditaan yleensä muissa ministeriöissä. Emme voi ratkaista maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa esimerkiksi tiedon siirtämisen tekijänoikeuksia koskevia ongelmia. Siihen tarvitaan tiivistä ministeriöiden välistä yhteistyötä”, sanoo ympäristöministeriön hallitusneuvos Jaana Junnila.

 

Ympäristöministeriö aikoo ottaa Lakiklinikan tuloksista käsittelyyn etenkin sellaiset huomiot, jotka kuuluvat ministeriön lainsäädäntövalmistelun piiriin. Esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa raportin johtopäätökset aiotaan lukea tarkkaan läpi.

 

– Uskon tämän olevan tulevaisuuden toimintamalli. Nyt tiedämme, miten saamme ketterästi osallistettua toimialan mukaan antamaan oman näkemyksensä lainsäädännön uudistamiseen. Kehittämämme toimintamalli on toistettavissa lähtökohtaisesti kaikkeen lainsäädäntötyöhön, jossa halutaan kuulla toimijoiden ääni, Aleksi sanoo.

 

Tutustu tarkemmin hankkeen toteutukseen sekä loppuraporttiin osoitteessa www.lakiklinikka.fi.

Back to Top