Työsuhteen päättämis- ja sovintosopimukset

Työsuhteen päättämissopimukset – mistä on kyse?

Työsuhteen osapuolet voivat milloin tahansa sopia yhteisesti työsuhteen päättämisestä. Tällainen päättämissopimus voi tarjota monissa tilanteissa joustavan ja hallitun vaihtoehdon työsuhteen päättämiselle yksipuolisesti, esimerkiksi irtisanomalla. Sovittaessa työsuhteen päättymisestä työsuhde päättyy osapuolten yhteisymmärryksen perusteella, ja päättymisen ehdoista sovitaan ennakoitavasti. Päättämissopimus on erityisen käyttökelpoinen haastavissa tilanteissa, joissa osapuolten näkemykset työsuhteen jatkamisedellytysten suhteen eroavat toisistaan, mutta kumpikaan osapuolista ei halua ajautua pitkään ja kuormittavaan riitaan.

Neuvotteluihin on syytä valmistautua huolellisesti ja varautua siihen, että mikäli sopimukseen ei päästä, osapuolten yhteistyön jatkaminen voi vaikeutua. Työnantajalla onkin perusteltua olla jokin varasuunnitelma siltä varalta, ettei sopimukseen yrityksistä huolimatta päästäkään.

Työsuhteen päättäminen sopimishetkeen on molempien osapuolten edun mukaista

Koska päättämissopimuksessa ei ole kyse irtisanomisesta, sopimukseen ei sovelleta irtisanomisaikaa koskevia säännöksiä. Työnantajan näkökulmasta on usein suositeltavaa, että työsuhde päättyy sopimuksen allekirjoitushetkeen, ja työntekijälle sitten maksetaan sopimuksen tarkoittama erokorvaus työsuhteen jo päätyttyä. Työntekijä voi nimittäin täysin pätevästi luopua pakottavaan lainsäädäntöön perustuvista vaatimuksistaan vasta työsuhteen päätyttyä. Vaatimuksista luopuminen on siten oikeudellisesti varmimmalla pohjalla, kun työsuhde päättyy samanaikaisesti sopimuksen tekemisen kanssa. Irtisanomisajan palkka, joka muutoin olisi irtisanomistilanteessa maksettu työntekijälle, sisällytetään erokorvaukseen.

Työsuhteen päättäminen sopimuksen tekohetkeen on yleensä myös työntekijän edun mukainen, vaikka hän ei tätä aina tiedostakaan. Päättämissopimukseen liittyy työttömyysturvassa korvaukseton määräaika eli niin sanottu karenssi, jota ei yleensä voida sopimusehdoin välttää. Lisäksi sopimuksen perusteella maksettava korvaus jaksotetaan työttömyysturvassa. Kun työsuhde päättyy sopimishetkellä, karenssi ja jaksotus kuluvat samanaikaisesti, jolloin niistä aiheutuva haitta jää työntekijälle mahdollisimman vähäiseksi.

Päättämissopimuksen hyödyt työnantajalle

Päättämissopimus on käyttökelpoinen erityisesti tilanteissa, joissa työsuhteen päättämisperusteesta voidaan olla eri mieltä eikä erimielisyyttä haluta saattaa ratkaistavaksi julkisessa oikeudenkäynnissä. Koska sopimisen idea työnantajalle on varmistaa, ettei muita vaatimuksia enää esitetä, sopimuksen yhtenä ehtona on oltava, että työntekijä luopuu kaikista työsuhteeseen ja sen päättämiseen liittyvistä vaatimuksistaan. Näin työnantaja varmistaa asemansa ja sen, että sopimus tuo asiaan aidosti lopullisen ratkaisun. Ilman tätä ehtoa sopimuksen tekeminen ei pääsääntöisesti ole perusteltua. Vaatimuksista luopumista koskeva ehto sulkee pois kaikki muut vaatimukset lukuun ottamatta niitä, joista sopimuksessa on nimenomaisesti sovittu.

Päättämissopimuksen hyödyt työntekijälle

Työntekijälle päättämissopimus merkitsee tyypillisesti taloudellisesti parempaa lopputulosta kuin perinteinen irtisanominen, sillä sopimuksen tekemisestä maksetaan tyypillisesti korvaus. Lisäksi työntekijä vapautuu yleensä työntekovelvoitteestaan välittömästi, jolloin hän voi keskittyä täysipainoisesti uusiin työmahdollisuuksiin.

Molempien osapuolten kannalta keskeinen etu on, että työsuhteen päättämiseen liittyvät erimielisyydet ratkaistaan hallitusti ja luottamuksellisesti ilman pitkää riitaprosessia. Näin säästetään aikaa ja kustannuksia sekä vältetään oikeudenkäyntiin liittyvä epävarmuus.

Sovintosopimukset työsuhteen päätyttyä

Sovintosopimukset liittyvät tilanteisiin, joissa työnantaja on tavalla tai toisella päättänyt työntekijän työsuhteen. Työsuhteen päättymisen jälkeen työntekijä esittää vaatimuksia, joihin ratkaisua lähdetään etsimään sovinnolla. Tällöin osapuolet pyrkivät ratkaisemaan erimielisyytensä sopimuksella ilman oikeudenkäyntiä. Isoimpana kysymysmerkkinä sovintotilanteissa nousee esiin se, millä summalla ja millä ehdoilla osapuolet ovat asian valmiita sopimaan.

Työnantajan kannalta sovintosopimus on kannattavaa, sillä sen avulla saadaan vältettyä mahdolliset oikeudenkäyntiin liittyvät riskit, ajankäyttö saadaan optimoitua ja asia saadaan lopullisesti päätökseen. Työntekijälle puolestaan sovinto tarjoaa mahdollisuuden saada korvaus nopeasti ja varmasti ilman pitkää prosessia ja siihen liittyvää kuluriskiä.

Sovintosopimukseen liittyvät muut tahot

Sovintosopimuksiin liittyy sopimuksen laativien osapuolten lisäksi myös muita tahoja, jotka tulee huomioida sopimuksen tekemiseen liittyen. Jos sovintosopimuksessa sovitaan työsuhteen päättämiseen liittyvistä korvauksista, tulee tähän liittyen sopimuksen sisällöstä kuulla Työllisyysrahastoa tai Kansaneläkelaitosta työttömyysetuuksien yhteensovittamiseen liittyen. Lisäksi vakuutusyhtiöiden oikeusturvavakuutuksiin liittyen on syytä tarkistaa vakuutusehdot ja toimia sovintotilanteissa niiden mukaan asianhoitamisesta syntyneiden kulujen osalta. Tämän lisäksi myös verottajalla ja työntekijän työttömyyskassalla voi olla tarve saada sopimus tietoonsa heidän ratkaistessaan työntekijän verotukseen ja työttömyysetuuksiin liittyviä asioita.

Mitä sovintosopimuksessa on hyvä huomioida?

Huolellisesti laadittu sovintosopimus sisältää tyypillisesti ainakin seuraavat asiat:

• Sovintokorvauksen sisältö ja määrä – onko kyse kokonaiskorvauksesta vai yksilöidyistä korvauseristä.
• Neutraali kirjaustapa – sopimuksen sanamuotojen tulee olla tasapainoisia eikä niiden tulisi sisältää tarpeettomia kannanottoja osapuolten oikeudellisista näkemyksistä.
• Salassapitoehdot – sovitaan mahdollisista salassapitovelvollisuuksista sekä niiden rikkomiseen liittyvistä seuraamuksista.
• Vaatimuksista luopuminen – osapuolet vahvistavat, ettei kummallakaan ole enää muita vaatimuksia toisiaan kohtaan.
• Asianhoitokulut – sovitaan mahdollisten asianajaja- tai muiden kulujen korvaamisesta.

Huolellinen sopimus vähentää riskejä

Sekä päättämis- että sovintosopimuksilla voidaan tehokkaasti hallita työsuhteen päättämiseen liittyviä riskejä. Sopimusten laatimisessa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota sisältöön ja sanamuotoihin, jotta osapuolten tavoitteet toteutuvat ja sopimuksilla saavutetaan aidosti lopullinen ratkaisu. Asiantuntevasti laadittu sopimus säästää usein merkittävästi aikaa, kustannuksia ja vaivaa verrattuna mahdolliseen pitkään riitaprosessiin.