Perhevapaauudistus voimaan 1.8.2022 – miten uudistus vaikuttaa perheisiin ja mitä työnantajan tulee ottaa huomioon?

08.08.2022

Perhevapaauudistuksen tavoitteena on, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuisivat perheissä tasaisemmin molempien vanhempien kesken. Jatkossa vapaiden käytön joustavuus lisääntyy ja vanhempainvapaapäivien määrä kasvaa. Lait tulivat voimaan 1.8.2022 ja uudet perhevapaasäännökset koskevat lapsia, joiden laskettu aika on 4.9.2022 tai sen jälkeen.

Perhevapaauudistuksen keinoin pyritään edistämään miesten ja naisten tasa-arvoa työelämässä sekä helpottamaan työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Perhevapaiden tasaisemmalla jakautumisella pyritään vähentämään myös sukupuolten välisiä palkkaeroja. Uudistuksen myötä isien toivotaan pitävän aiempaa enemmän vanhempainvapaita. Myös monimuotoiset perheet on otettu uudistuksessa huomioon, ja uusi perhevapaamalli kohteleekin jokaista lasta yhdenvertaisesti perhemuodosta riippumatta.

Mitä uudistus käytännössä tarkoittaa?

Uudistuksen jälkeen vanhempainrahaa tulee maksettavaksi yhden lapsen perusteella yhteensä 320 arkipäivältä. Kummallakin vanhemmalla on oikeus 160 päivärahapäivään, joista voidaan siirtää enintään 63 päivää toiselle vanhemmalle tai muulle lasta hoitavalle henkilölle. Niin sanotut äitiys- ja isyysrahat jäävät siis uudistuksen myötä pois kokonaan. Molemmille vanhemmille on uudistuksen jälkeen kiintiöity noin 6,5 kuukautta vanhempainrahapäiviä, ja ne voi käyttää haluaminaan ajankohtina siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Näin vanhemmat voivat halutessaan esimerkiksi vuorotella lapsen hoidossa.

Ennen perhevapaauudistusta vanhemmat ovat saaneet äitiys-, isyys- ja vanhempainrahapäiviä yhteensä enintään 317 arkipäivää. Näistä päivistä äidille on varattu 105 ja isälle enintään 54. Jos laskettu aika on 4.9.2022, perhe saa uudistuksen mukaisia vanhempainpäivärahoja 1.8.2022 lähtien. Jos perhe on alkanut saada vanhempainpäivärahoja aiemmin, niitä ei voi 1.8.2022 alkaen muuttaa uuden lain mukaisiksi.

Vanhempainrahaa voi jatkossa saada osittaisena osa-aikaisen työn ajalta joustavammin. Osa-aikatyön ja vanhempainvapaan yhdistämisestä ja osa-aikatyön ehdoista on työsopimuslain mukaan kuitenkin sovittava.

Uudistus tuo mukanaan myös raskausrahan. Raskaana oleva vanhempi saa raskausrahaa loppuraskauden turvaamiseksi. Raskausrahaa maksetaan 40 arkipäivältä ennen synnytystä tai sen jälkeen. Raskausvapaan voi aloittaa aikaisintaan 30 arkipäivää ja viimeistään 14 arkipäivää ennen lapsen laskettua aikaa.

Vanhempainrahaoikeus määräytyy jatkossa pääsääntöisesti samoin perustein riippumatta perhemuodosta:

  • Kaksosten vanhemmat: molemmat vanhemmat saavat 42 arkipäivän pidennyksen vanhempainrahapäiviinsä.
  • Yhden vanhemman perheet: vanhempi saa 160 vanhempainrahapäivän lisäksi myös toiselle vanhemmalle varatut 160 vanhempainpäivärahaa.
  • Apilaperheet: vanhemmat voivat luovuttaa omasta 160 päivän vanhempainrahakiintiöstään enintään 63 päivää esimerkiksi omalle puolisolleen tai toisen vanhemman puolisolle.

Vanhemmat voivat edellä todetusti itse päättää vanhempainvapaiden ajoittamisesta nykyistä joustavammin ja pitää vanhempainvapaita osissa nykyistä pidemmällä aikavälillä. Työsuhteessa olevilla on oikeus pitää vanhempainvapaata lasta kohden 1–4 jaksossa. Jaksojen tulee olla vähintään 12 arkipäivän pituisia. Useammista taikka lyhyemmistä jaksoista tulee neuvotella erikseen työnantajan kanssa.

Voiko vanhempainrahaa saada yhtä aikaa?

Pääsääntöisesti vanhempainrahaa maksetaan vain yhdelle vanhemmalle kerrallaan. Vanhemmat voivat uudistuksen jälkeen kuitenkin hoitaa lasta kotona ja saada vanhempainrahaa yhtä aikaa 1–18 arkipäivää.

Mitä työnantajan tulee ottaa huomioon?

Yritysten tulee tarkastella työpaikan käytäntöjä perhevapaan suhteen ja ottaa jatkossa huomioon sekä isän että äidin suhteen täysi vanhempainvapaa. On hyvä huomioida myös, että työntekijälle on voitu luovuttaa vanhempainrahapäiviä, vaikkei hän itse olekaan lapsen vanhempi.

Ilmoitusvelvollisuus pysyy samana ja työntekijöiden onkin edelleen ilmoitettava vanhempainvapaasta sekä hoitovapaasta työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa.

Tärkeää on miettiä myös isän työtä varten sijaiskäytännöt kuntoon. Lisäksi vanhempainvapaalta palaavan työntekijän osalta on aina hyvä miettiä sitä, tarvitaanko töihin paluuseen työaikajoustoja tai muunlaista sovittelua. Perhevapaan päättyessä työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, työntekijälle tarjotaan muuta työsopimuksen mukaista työtä.

Palkanmaksu perhevapaiden ajalta määräytyy yleensä sovellettavan työehtosopimuksen perusteella. Mikäli työhön ei sovelleta mitään työehtosopimusta, työnantajan on mietittävä palkanmaksuun liittyvät käytännöt itse ja huolehdittava siitä, että ne eivät aseta eri sukupuolia perusteettomasti eri asemaan.

Olemme mielellämme apunanne näiden käytäntöjen pohdinnassa. 

Lisätiedot:

Juuli Hanhinen, Associate, juuli.hanhinen@lexia.fi, puh. +358 45 7820 0319

Back to Top