Bitcoin-kolikot ovat louhimiseksi kutsutun mekanismin kautta syntyviä virtuaalisia yksiköitä, jotka eivät ole minkään keskuspankin liikkeelle laskemia tai hallinnoimia. Bitcoinien käyttö kulminoituu kahteen tarkoitukseen: ne ovat vaihdannan väline sekä spekulatiivinen sijoituskohde. Ajatuksena on mahdollistaa omaisuuden varastointi virtuaaliseen välineeseen, jonka avulla kauppaa voidaan käydä mahdollisimman avoimesti, anonyymisti ja ilman välikäsiä. Lexian osakas Kimmo Oila muuten bloggaa omasta #palkkabitcoineina-kokeilustaan >>

Blockchain- eli lohkoketjuteknologiaa hyödyntävät keskittämättömät kryptovaluutat saivat vuoden 2017 aikana huomiota sijoittajajulkaisujen lisäksi myös valtamediassa, jolloin ilmiö rantautui toden teolla ihmisten tietoisuuteen. Bitcoinin rakettimainen arvonnousu marras-joulukuussa 2017 ja toisaalta pieni arvon romahtaminen joulukuun puolessavälissä ovat olleet omiaan herättämään ihmisten kiinnostuksen, mutta myös epäilyksen, kryptovaluuttoihin.

Virtuaaliset poletit tai kolikot puolestaan lasketaan liikkeelle tietyn tahon toimesta tarkoituksena rahoittaa esimerkiksi alkuvaiheen startup-yhtiöitä, tiettyä innovaatiota tai projektia ICO:n (initial coin offering) eli kolikkoannin avulla. Kyseessä on eräänlainen rahoitustapahtuma, jossa virtuaalisia poletteja vaihdetaan tavanomaiseen, eli niin sanottuun fiat-rahaan tai kryptovaluuttayksiköihin.

ICO on käytännössä verrannollinen osakeantiin (IPO, initial public offering), jossa rahoitusta haetaan pörssiin listautumisen yhteydessä tapahtuvalla osakkeiden merkintäoikeuksien luovutuksella rahaa tai muuta rahanarvoista vastiketta vastaan. Virtuaalipoletteja voidaan luovuttaa myös maksuksi erilaisista verkossa tehtävistä työsuorituksista. Poletit tuottavat haltijalleen tiettyjä oikeuksia joko välittömästi tai tulevaisuudessa, ja niitä voidaan hyödyntää spekulatiivisina sijoituskohteina kryptovaluuttojen tapaan.

Virtuaalikolikoilla sekä kryptovaluutoilla käydään kauppaa ja niitä muutetaan fiat-rahaksi Coinbasen, Coinmotionin tai Bitstampin kaltaisissa sähköisissä kauppapaikoissa sekä virtuaalivaluuttapörsseissä. Omaisuuden hallinnoimista ja varastointia varten on käytössä puolestaan virtuaalilompakkoja, joiden kautta transaktiot tapahtuvat.

Puuttuva sääntely valvontaviranomaisten päänsärkynä

Kryptovaluutat ja virtuaalikolikot ovat suhteellisen uusi ilmiö, joten on yhä epäselvää, millaiseksi sääntely-ympäristö niiden osalta muuttuu. ICO:jen määrän räjähdysmäisen kasvun ja kryptovaluuttojen saaman laajan huomion seurauksena eri maiden finanssivalvontaviranomaisilla on ollut aiempaa suurempi paine reagoida nopeasti ilmiöön, joka kieltämättä pitää sisällään potentiaalisia riskejä ja väärinkäytön mahdollisuuksia. Tiettyjä Aasian maita lukuun ottamatta virtuaalikolikoista ja polettianneista eli ICO:ista, ei ole toistaiseksi annettu itsenäistä regulaatiota. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö alaa säänneltäisi lainkaan.

Virtuaalikolikkojen osalta regulaatiokysymys kulminoitunee siihen, onko kyseessä arvopaperi, eli sovelletaanko virtuaalikolikkoihin ja niillä käytävään kauppaan arvopaperimarkkinaoikeudellista lainsäädäntöä vai ei. Tähän ei ole viranomaisten toimesta annettu lopullisia vastauksia. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ESMA:n, Finanssivalvonnan ja USA:n finanssivalvontaviranomaisen SEC:n antamissa lausunnoissa painotetaan yksittäistapauksellisen harkinnan merkitystä arvopaperiluonteen ja soveltuvan lainsäädännön arvioimisessa kunkin yksittäisen kolikkoannin ja -tyypin kohdalla erikseen. Huomionarvoinen on periaate, jonka mukaan liikkeellelaskija on itse vastuussa soveltuvan sääntelyn arvioimisesta, ja mahdolliset virhetulkinnat katsotaan rikkomuksiksi, joiden seurauksena voidaan määrätä ankaria sanktioita tai mahdollisen rikoshyödyn menettäminen.

EU-sääntelyn osalta ICO:ihin ja virtuaalivaluuttoihin mahdollisesti soveltuvia säännöksiä voisivat ESMA:n mukaan olla esimerkiksi:

• esitedirektiivi (PD)
• rahoitusvälineiden markkinat -direktiivi (MIFID II)
• vaihtoehtorahastojen hoitajien toimintaa sääntelevä direktiivi (AIFMD) sekä
• neljäs rahanpesudirektiivi.

Onko kryptovaluutta arvopaperi vai ei?

Kryptovaluuttojen osalta vastaus arvopaperiluonteesta on hieman yksinkertaisempi. Finanssivalvontaviranomaiset eri maissa ovat linjanneet kyseessä olevan passiivinen, sähköinen omaisuuserä, tai vaihdannan välineenä toimimiseen tähtäävä hyödyke; ei siis arvopaperi sellaisena, kuin se perinteisesti käsitetään. Toisaalta bitcoininkin pääasiallinen käyttötarkoitus on enenevässä määrin olla spekulatiivinen sijoituskohde maksuvälineen sijaan, joten joidenkin näkemysten mukaan kryptovaluuttaa tulisi kohdella arvopaperina. Arvopaperiluonteen arvioiminen vaatii kuitenkin laajempaa harkintaa. Tavanomaisiinkin valuuttoihin voidaan sijoittaa, eli sijoituskäyttö ei sellaisenaan tee kryptovaluutoista arvopapereita.

Kryptovaluuttoja pyritään kuitenkin sääntelemään entistä tehokkaammin, sillä anonymiteettiin perustuva, sääntelemätön vaihdantasysteemi voi aiheuttaa riskejä liittyen esimerkiksi rahanpesuun tai rikollisuuden ja terrorismin rahoittamiseen. Konkreettinen sääntelyuudistus onkin jo valmisteilla – EU:n neljännen rahanpesudirektiivin soveltamisalaa on muutosehdotuksessa laajennettu koskemaan myös virtuaalivaluuttoja.

Uudistuksessa virtuaalivaluuttojen palveluntarjoajilta vaadittaisiin muun muassa asiakkaan tunnistamista sekä pääsyä viranomaisille tietokantoihin ja asiakasrekistereihin. Säännösten astuessa voimaan yksi bitcoinin alkuperäisistä perusperiaatteista eli vaihdannan anonymiteetti ja vapaus, kokisi kovan takaiskun. Palveluntarjoajille asetettujen velvollisuuksien rikkomisesta koituvat seuraamukset, kuten hallinnolliset maksut, lienevät myös vahva pelote, joka voi johtaa useiden elinkeinonharjoittajien väistymiseen alalta.

Korkea riski, mutta kiinnostava sijoitusmahdollisuus

Eri maiden finanssivalvonta- ja arvopaperimarkkinaviranomaiset ovat antaneet sijoittajille useita vakavia varoituksia virtuaalikolikoihin ja kryptovaluuttoihin sijoittamisen korkeasta riskistä. Ei-ammattimaiselle sijoittajalle näihin instrumentteihin sijoittaminen voi johtaa taloudellisiin tappioihin vahvasti spekulatiivisten sijoituskohteiden korkean volatiliteetin vuoksi. ICO-anteihin osallistumisesta Fiva on ESMA:n lausuntoon pohjautuen listannut sijoittajien riskeinä muun muassa seuraavat:

• puutteellinen regulaatio ja sijoittajansuoja
• puutteellinen informaatio
• sijoituksesta irtautumisen mahdolliset haasteet
• lohkoketjuihin ja hajautettuihin tilikirjoihin perustuva teknologia on uutta ja puutteellisesti testattua.

Varoituksista huolimatta riskit tunteva sijoittaja voi löytää virtuaalikolikoiden ja kryptovaluuttojen maailmasta erittäin kiinnostavan sijoitusmahdollisuuden. Lohkoketjuihin perustuva teknologia voi niin ikään tarjota valtavasti mahdollisuuksia eri aloilla. Onkin mielenkiintoista seurata, millaisia uusia sovelluksia esim. FinTech toimialalle syntyy, ja mitä uusia ratkaisuja se tarjoaa esimerkiksi juridiikan alalla automaattisten sopimusten muodossa.

Lisätiedot:

Olli Kiuru, osakas, puh: +358 40 7168 020, [email protected]