Onko lohkoketjusta tulevaisuuden megatietokannaksi?

21.12.2017

 

Bitcoinin myötä tunnetuksi tullut lohkoketju- eli blockchain-teknologia tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia rakentaa palveluita ja tallentaa dataa. Teknologialla voi olla paljon annettavaa, mutta siinä nähdään myös uhkia. Blockchainia on povattu internetin kaltaiseksi maailmaa mullistavaksi megatrendiksi. 

 

Lohkoketjua voi kuvailla rekisteriksi tapahtumista eri toimijoiden välillä. Sillä pidetään hajautetun todennuksen avulla kirjaa esimerkiksi digitaalisista omistuksista ja niin sanotuista älykkäistä sopimuksista eri osapuolten välillä. Teknologian idea on hajautettu järjestelmä, jossa jokainen transaktio on ketjun muiden osapuolien varmistama. Lohkoketjuteknologian avulla voi säilöä kirjanpidon lisäksi esimerkiksi erilaisia tiedostoja, tekstiä, kuvia tai koodia.

 

Kirjattuja tietoja ei voi muuttaa jälkikäteen. Syynä on se, että lohkoketju on hajautettu lukuisille eri tietokoneille ympäri maailmaa. Järjestelmä tunnistaa matemaattisesti, jos joku yrittää jälkikäteen peukaloida tiettyä lohkoa.

 

Lohkoketjuun perustuvaan toimintaan voivat osallistua ketkä tahansa halukkaat ja toisilleen tuntemattomat tahot. Sen suurena etuna onkin mahdollisuus matemaattisin keinoin taata luottamus toisilleen tuntemattomien tahojen välillä. Lohkoketju on toimiva myös kansainvälisessä tietojensiirrossa.

 

Kaikki tiedot lohkoketjussa eivät ole automaattisesti salattuja ja anonyymejä. Koska lohkoketjun tietoja ei voi muuttaa tietyn ajan kuluttua, on omien tietojen hallinnassa oltava tarkkana. Finanssivalvonta on varoittanut lohkoketjuteknologiaan perustuvien kryptovaluuttojen ja ICO:n (Initial Coin Offering) riskeistä sijoituskohteina.

Lohkoketjua voi hyödyntää monenlaisissa toimintaympäristöissä

Maksaminen, älykkäät sopimukset, valuuttakauppa, arvopapereiden liikkeeseenlasku, rekistereiden ylläpito, sähköinen äänestys, viranomaisraportointi ja monta muuta toimintoa voivat mullistua täysin uuden teknologian ansiosta. Lohkoketjuteknologian mahdollisia käyttötarkoituksia tutkitaan ja kokeillaan jo nyt eri tahojen toimesta, mm. finanssi-, terveydenhuolto-, sähkö- ja logistiikka-alalla.  Esimerkiksi Nasdaq on kehittämässä lohkoketjuun perustuvaa alustaa rahastosijoitusten hallinnoimiseksi.

 

Laki ei lähtökohtaisesti erottele sitä käydäänkö kauppaa oravannahalla vai bitcoineilla, tai onko sopimusehdot määritelty ruutupaperille vai lohkoketjuun. Monikaan juridiikan osa-alue ei kuitenkaan vielä luontevasti taivu lohkoketjuteknologian tarjoamille ulottuvuuksille. Esimerkiksi erilaiset viranomaisvaatimukset, toimiluvat ja verotus on otettava huomioon riippumatta siitä, onko toimintaympäristönä lohkoketju vai jokin muu. Lohkoketjun kansainvälinen luonne asettaa myös haasteita sovellettavan lain ja viranomaisten toimivallan määrittelylle.

 

Lisätiedot:

Katja Flittner, Associate, puh. +358 50 410 0512, katja.flittner@lexia.fi

Back to Top