Liikesalaisuuslaki yhtenäistää ja tehostaa liikesalaisuuksien suojaa

25.09.2018

Uusi laki vakuutusten tarjoamisesta tuo muutoksia useille toimialoille - Lexia

Aiemmin usean eri lain perusteella määräytyneet säännökset on nyt pääosin keskitetty elokuussa voimaan astuneeseen liikesalaisuuslakiin. Työntekijöiden velvollisuuteen huolehtia työnantajan liikesalaisuuksista ei uuden lain myötä tule merkittäviä muutoksia.

 

Liikeliikesalaisuuslain mukaan liikesalaisuudet on määritelty tiedoksi,

  • joka on salassa pidettävää, eikä yleisessä tiedossa
  • jolla on salaisuutensa ansiosta kaupallista arvoa liiketoiminnassa
  • jonka laillinen haltija on ryhtynyt kohtuullisiin toimenpiteisiin pitääkseen tiedon salassa.

Liikesalaisuuksien oikeudeton hankkiminen, käyttö tai ilmaiseminen on kiellettyä. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi liikesalaisuuden sisältävien asiakirjojen tai sähköisten aineistojen varastamisesta tai kopioimista tai liikesalaisuuksien paljastamista ulkopuolisille. Kiellettyä on myös esimerkiksi liikesalaisuuksien hyödyntäminen oikeudettomasti valmistamalla tai myymällä liikesalaisuuksia loukkaavia tuotteita.

Työntekijää sitoo salassapitovelvollisuus ja liikesalaisuuksien hyväksikäyttökielto

Uusi laki ei muuta työntekijän työsopimuslain mukaisia velvoitteita työnantajan liikesalaisuuksien suojan osalta. Työsopimuslain aiempi liike- ja ammattisalaisuus -termi on korvattu viittaamalla liikesalaisuuslain mukaiseen liikesalaisuus-termiin. Työsopimuslain mukaan työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä oikeudettomasti käyttää tai ilmaista työnantajan liikesalaisuuksia. Jos työntekijä on hankkinut tiedot luvattomasti, kielto jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen. Huomioitavaa on, että työsopimuslain mukainen kielto koskee vain työnantajan liikesalaisuuksia. Sen sijaan liikesalaisuuslaki kieltää myös muiden, kuten työnantajan liikekumppaneiden liikesalaisuuksien oikeudettoman käytön. Tämä kielto päättyy kuitenkin työsuhteen päättyessä, ellei asiasta ole tehty työsuhteen jälkeistä aikaa koskevaa salassapitosopimusta.

 

Liikesalaisuuksien oikeudeton kertominen tai käyttäminen voi johtaa varoituksen antamiseen ja tahallisissa tai muuten räikeissä tilanteissa jopa työsuhteen päättämiseen. Työsuhteen päättäminen edellyttää kuitenkin aina tapauskohtaista arviointia. Lisäksi liikesalaisuuden rikkominen voidaan kieltää tuomioistuimen päätöksellä. Liikesalaisuuden laillinen haltija voi myös liikesalaisuuden loukkaamistilanteessa vaatia vahingonkorvausta tai ns. käyttökorvausta.

 

Liikesalaisuuksien rikosoikeudellinen suoja säilyy ennallaan. Rikoslaissa on erikseen säädetty rikolliseksi yrityssalaisuuden rikkominen ja väärinkäyttö.

Työntekijän edustajan oikeus liikesalaisuuksien käsittelemiseen

Liikesalaisuuslain mukaan työntekijällä on jatkossa oikeus kertoa liikesalaisuuksista työntekijän edustajalle kuten  luottamusmiehelle, jos tämä välttämättä tarvitsee tietoa avustaakseen työsuhteeseen liittyvän erimielisyyden selvittämisessä tai muun lakisääteisen tai TES-liitännäisen asian hoitamisessa. Työntekijällä ei kuitenkaan ole yleistä oikeutta kertoa liikesalaisuuksia edustajalleen, vaan liikesalaisuuden ilmaisemisen tulee olla välttämätöntä, jotta edustaja voi hoitaa tietyn tehtävän. Tällaiset tilanteet ovat kuitenkin todennäköisesti varsin harvinaisia.

Väärinkäytöksien ja laittoman toiminnan paljastaminen

Uuden lain myötä työntekijöillä on oikeus liikesalaisuuden paljastamiseen, jos se tehdään yleisen edun suojaamiseksi väärinkäytöksen tai laittoman toiminnan paljastamiseksi, esimerkiksi viranomaisille tai muulle taholle. Tämän niin sanotun whistleblowing-ilmiantotoiminnan asianmukaisuutta arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Lähtökohtaisesti työntekijällä ei ole yksittäisen väärinkäytökseen liittyvän epäilyksen perusteella oikeutta paljastaa liikesalaisuuksia. Salaisuuden paljastaminen pitäisi olla tarpeellista laittomuuden tai muun väärinkäytöksen paljastamiseksi, ja työntekijällä olisi oltava painavia syitä epäillä väärinkäytöksiä. Asian on liityttävä yleisen edun suojaamiseen, ei työntekijän omaan henkilökohtaisen edun tavoitteluun. Lopulta tuomioistuin arvioi, onko liikesalaisuuden paljastaminen ollut tarpeellista ja oikeutettua väärinkäytöksen paljastamiseksi.

 

Asianmukaisesti järjestetty yrityksen sisäinen ilmoituskanava väärinkäytösten ja laittoman toiminnan nimettömäksi ilmoittamiseksi voi vähentää tilanteita, joissa työntekijä joutuisi väärinkäytöksen paljastamiseksi harkitsemaan liikesalaisuuden paljastamista ulkopuolisille.

Miten liikesalaisuuksia voi suojata?

Uuden lain myötä työnantajalle jää edelleen laaja vastuu liikesalaisuuksien tunnistamisesta ja suojaamisesta. Työnantajan on kyettävä osoittamaan tiedolla olevan kaupallista arvoa, ja mikä tärkeintä, on ryhdyttävä käytännön toimenpiteisiin tiedon suojaamiseksi.

 

Käytännössä liikesalaisuuksia pyritään suojaamaan yritysten välisissä suhteissa ja henkilöstön osalta erilaisilla sopimuksilla. Uusi laki ei poista tarvetta salassapito- ja kilpailukieltosopimuksille. Päinvastoin, salassapitosopimuksella työnantaja voi määritellä liikesalaisuuksiksi katsottavia tietoja, korostaa niiden suojan tärkeyttä sekä sopia liikesalaisuuksien suojasta myös työsuhteen päättymisen jälkeistä aikaa koskien. Salassapitosopimukseen on mahdollista liittää myös sopimussakko salassapidon rikkomisen varalle.

 

Näillä toimenpiteillä pääset hyvään alkuun:

  • Määritele liikesalaisuuksiksi katsottavat tiedot ja huolehdi, että asiasta on kerrottu liikesalaisuuksia käsitteleville työntekijöille
  • laadi liikesalaisuuksien suojaa koskevat käytännöt ja huolehdi, että henkilöstö tuntee käytännöt
  • laadi salassapitosopimukset henkilöstön ja muiden tahojen kanssa
  • huolehdi riittävästä tietoturvasta ja riskienhallinnasta sekä pääsynhallinnan rajoittamisesta sensitiiviseen tietoon.

 

Lue myös: Liikesalaisuuksien suojaa koskeva sääntely uudistuu (15.2.2018)

 

Lisätiedot:

Ville Kukkonen, Associate, puh. +358 40 745 6784, ville.kukkonen@lexia.fi

Back to Top