Toimialayhdistysten seuraamusmaksuihin esitetään tuntuvia korotuksia tuoreessa kilpailulakityöryhmän mietinnössä

15.03.2017

Kilpailulain uudistamista valmisteleva työryhmä luovutti mietintönsä 14.3.2017. Työryhmä ehdottaa kilpailulakiin joitakin uusia pykäliä ja useita pykälämuutoksia. Ehdotukset koskivat muun muassa kilpailulain mukaisia tarkastuksia, viranomaisten välistä tietojenvaihtoa ja kilpailuneutraliteettisääntelyä. Eräs keskeinen muutosehdotus liittyy toimialayhdistyksille kilpailunrikkomisesta määrättävien seuraamusmaksujen huomattavaan korottamiseen.

Kilpailulain mukaan kilpailunrikkomukseen syyllistyneelle elinkeinonharjoittajien yhteenliittymälle, kuten esimerkiksi toimialayhdistykselle, voidaan määrätä seuraamusmaksu. Seuraamusmaksu voidaan samalla määrätä myös yksittäisille elinkeinonharjoittajille, jotka ovat olleet aikaansaamassa tai ylläpitämässä rikkomusta.

Muutos nostaisi seuraamusmaksua

Seuraamusmaksun suuruudesta säädetään kilpailulaissa. Kokonaisarviointiin vaikuttaa rikkomuksen laatu ja laajuus, moitittavuuden aste sekä rikkomuksen kestoaika. Seuraamusmaksu saa olla enintään 10 prosenttia kunkin kilpailunrajoitukseen osallistuvan elinkeinonharjoittajan tai näiden yhteenliittymän liikevaihdosta siltä vuodelta, jona elinkeinonharjoittaja tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymä viimeksi osallistui rikkomukseen. Maksu määräytyy samojen perusteiden mukaan kuin yksittäisen elinkeinonharjoittajan seuraamusmaksu. Enimmäismäärää arvioitaessa huomioidaan yleensä yhdistyksen tuotot, eli käytännössä jäsenmaksut.

Ehdotuksen mukaan seuraamusmaksun enimmäismäärä laskettaisiin jatkossa yhteenliittymän tuottojen ja siihen kuuluvan kymmenen suurimman jäsenyrityksen yhteenlasketun liikevaihdon perusteella. Käytännössä maksun suuruuteen vaikuttava liikevaihdon määrä voisi siis nousta merkittävästi. Kyseessä olisivat sellaiset markkinoilla toimivat jäsenyritykset, joihin yhteenliittymän suorittama rikkominen vaikuttaa. Jäsenyritysten liikevaihdosta huomioitaisiin kilpailunrajoitusta koskevaan toimintaan liittyvä osuus. Elinkeinonharjoittajien yhteenliittymälle määrättyä seuraamusmaksua ei voitaisi erikseen periä toimialayhdistyksen jäsenyrityksiltä, eli käytännössä se jäisi toimialayhdistyksen kannettavaksi.

 

Toimialayhdistykset kilpailuviranomaisen luupissa

Kilpailu- ja kuluttajavirastossa on tiettävästi tälläkin hetkellä vireillä useita toimialayhdistysten toimintaa tai ainakin osallisuutta koskevia tutkintoja. Kilpailuviranomaisen kiinnostus toimialayhdistysten toimintaa kohtaa ei siis näytä olevan vähenemässä, vaan toimialayhdistykset tuntuvat olevan enenevässä määrin kilpailuviranomaisen luupissa.

Seuraamusmaksujen korottamisvaatimukset eivät ole uusi ilmiö. Kilpailuviranomainen on kritisoinut toimialajärjestöjen roolia niiden kautta toteuttavien kilpailunrajoitusten eräänlaisena ”turvasatamana”.

Ehdotettu muutos oletettavasti korottaisi merkittävästi toimialajärjestöille kilpailunrikkomuksesta määrättävien seuraamusmaksujen määrää, koska jatkossa myös jäsenyhdistysten liikevaihto saa erilaista merkitystä. Joissain tilanteissa se voi reippaasti ylittää yksittäisen toimialayhdistyksen maksukyvyn.

Toteutuessaan ehdotus tulee entisestään korostamaan toimialayhdistysten tarvetta tuntea kilpailulainsäädäntöä ja huolehtia, ettei kilpailunrikkomuksiin syyllistytä epähuomiossakaan. Muun muassa hintayhteistyötä ja -suosituksia koskevien kieltojen, tietojenvaihtoon liittyvien periaatteiden yms. kysymysten hallitseminen on jatkossa yhä tärkeämpää. Ennakollisen riskienhallinnan merkitys on keskeinen myös tästä näkökulmasta.

Lexia seuraa tiiviisti lakimuutoksen etenemistä ja sen mahdollisia vaikutuksia toimialayhdistyksiin.

 

Koko mietintö on luettavissa työ- ja elinkeinoministeriön sivulla>>

mika_oinonen_300x200
Annamme mielellämme lisätietoja:

Mika Oinonen,
puh.+358 40 138 5177, mika.oinonen@lexia.fi

Asianajaja, dosentti Mika Oinonen johtaa Lexian EU, kilpailu ja julkiset hankinnat -praktiikkaa. Hän on avustanut useita toimialayhdistyksiä muun muassa Kilpailu- ja kuluttajavirastossa sekä erilaisissa ennakollisissa riskienhallintaan, kuten tietojenvaihtoon, liittyvissä kysymyksissä.

Back to Top