Taloyhtiön hankinnat – kenellä valtuus päättää ja missä menee raja?

19.04.2018

Taloyhtiön hankinnat – kenellä valtuus päättää ja missä menee raja? - Lexia

Hankintoja tehdessä on tärkeää muistaa osakkaiden yhdenvertaisuus: yhtiökokous, hallitus tai isännöitsijä ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä toimenpiteeseen, joka voi tuottaa osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.

 

Yhdenvertaisuus tarkoittaa myös sitä, että osakkeenomistaja on yhtiövastiketta maksamalla velvollinen osallistumaan yhtiön tarpeellisiin hankkeisiin siitä huolimatta, hyötyykö hän niistä itse vai ei. Yhdenvertaisuuden vastaista ei siis ole, että osakas joutuu osallistumaan esimerkiksi yhteisen taloyhtiön saunan rahoittamiseen, vaikka hän ei saunaa käyttäisikään. Olennaista on, onko hankinta ollut yhtiön toimintatarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellinen ja onko hankinta johtanut tilanteeseen, jossa joku osakkeenomistaja olisi saanut oikeudetonta etua.

Hallitus, isännöitsijä vai yhtiökokous?

Hallituksen tehtävänä on huolehtia yhtiön hallinnosta sekä kiinteistön ja rakennusten pidon ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Tätä tehtävää toteuttamassa on usein isännöitsijä, jolle edellä mainitut tehtävät ja muu päivittäinen hallinto uskotaan. Jos isännöitsijää ei ole, myös päivittäinen hallinto kuuluu hallituksen toimivallan piiriin.

 

Hallitus tarvitsee yhtiökokouksen päätöksen toimiin, jotka yhtiön koko ja toiminta huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia. Tämän vuoksi tarkkaa euromääräistä rajaa hankintoihinkaan ei voida antaa, sillä sadan huoneiston taloyhtiöllä on erilaisia hankintoja kuin vaikkapa viiden huoneiston rivitaloyhtiöllä. Pienessä taloyhtiössä vähäisempikin hankinta tuntuu osakkaiden kukkarossa vastikkeiden nousuna ja saattaa merkitä sitä, että hankintaa pidetään merkittävänä ja laajakantoisena. Mitä pienempi taloyhtiö, sitä herkemmin erilaiset hankinnat on syytä alistaa osakkeenomistajien päätöksenteon kohteeksi.

 

Lain mukaan yhtiökokouksen hyväksyntä vaaditaankin, jos kyseinen toimi tai hankinta vaikuttaa olennaisesti osakkeenomistajan osakehuoneiston käyttämiseen tai velvollisuuteen maksaa yhtiövastiketta. Yhtiökokouksen hyväksyntää ei kuitenkaan vaadita, jos hankinnan tekemättä jättämisestä voisi aiheutua yhtiön toiminnalle olennaista haittaa. Hankintapäätöksen vieminen yhtiökokouksen päätettäväksi ei myöskään lähtökohtaisesti koske vähäisempiä hankintoja, jotka yhtiö tarvitsee toimintansa ja tarkoituksensa toteuttamiseksi.

 

Esimerkki tällaisesta hankinnasta voisi olla yhtiön saunan kiuas rikkoutuneen tilalle tai vaikkapa ruohonleikkuri. Päätöksenteko ei liity siihen, onko kyse kiinteästä vai irtaimesta laitteesta. Olennaista on se, onko kyseessä   epätavallinen vai laajakantoinen hankinta. Lienee itsestään selvää, että ilman yhtiökokouspäätöstä tehtävät hankinnat ovat mahdollisia vain, jos niihin on jo kerätty tavalla tai toisella rahoitus – tähän poikkeuksen luo ainoastaan tilanteet, joissa hankinnan tekemättä jättäminen voisi aiheuttaa taloyhtiön toiminnalla erityistä haittaa. Erityisen haitan tilanne voisi olla esimerkiksi kovalla pakkasella taloyhtiön lämmitysjärjestelmän häiriö jonkin rikkoutuneen osan johdosta.

 

Annika Luhtanen, Senior Associate, puh. +358 40 480 6303, annika.luhtanen@lexia.fi

 

(Juttu on julkaistu Kiinteistölehden numerossa 4/2018)

Back to Top