Vakuutusedustaja MySafetyn tuoreessa nettivihaa käsittelevässä julkaisussa alan asiantuntijat kertovat nettikiusaamisesta omista näkökulmistaan. Julkaisussa pureudutaan siihen, mistä nettikiusaamisessa on kyse ja mitä meidän pitäisi tehdä verkossa tapahtuvalle kiusaamiselle.

Riita- ja rikos­asioihin erikoistunut asianajaja Saku Knuuti kommentoi raportissa nettikiusaamista juridisesta näkökulmasta. Milloin kiusaaja toimii somessa vastoin lakia?

”Yksinkertaistettuna kyse on rajanvedosta: kyseessä on kunnianloukkausrikos, kun toisesta esitetään halventavia ja valheellisia väitteitä, jotka aiheuttavat kärsimystä”, Saku selventää.

Julkisuuden henkilöitä on lupa arvostella kovaäänisemmin kuin yksityishenkilöitä. Tässäkin on kuitenkin syytä muistaa hyväksyttävyyden taso: mauttomuuksiin ei saa mennä kenenkään kohdalla.

Some on kasvattanut kunnianloukkausrikosten määrää tekemällä siitä erittäin helppoa. Mutta vain pieni osa toteutuneista kunnianloukkaustapauksista päätyy poliisin tutkittavaksi tai käräjille asti.

“Toistaiseksi lähes kaikki kunnianloukkaus-caset ovat olleet sellaisia, joissa asianomistaja on tavalla tai toisella julkisuuden henkilö”, Knuuti kertoo raportissa.

Sakun mielestä kunnianloukkausta koskevaa lainsäädäntöä alikäytetään. Rikosilmoituksen tekeminen kannattaa, jos rikoksen tunnusmerkistöt täyttyvät eikä asiaa saada sovittua muilla tavoin.

Saku toivoo, että erityisesti lapsia ja nuoria koskevat kunnianloukkaustapaukset voitaisiin ratkoa oikeusprosessia kevyemmän prosessin avulla, mutta viranomaisten tuella.

”Kun riidan osapuolet voivat keskustella aiheesta rakentavasti, usein yhteinen ymmärrys asian ympäriltä löytyy”, Saku sanoo.

Poliisilla ei ole riittävästi resursseja tutkia kunnianloukkauksista tehtyjä rikosilmoituksia tarkasti. Jos kommentointi on tehty nimimerkin takaa, tutkinta voi olla vaikeaa ja hidasta. Resurssien uudelleen jako saattaakin tulla eteen vielä jossain vaiheessa.

Vinkit nettikiusatulle:

• Yritä keskustella tapauksesta välittömästi kiusaajan tai nettivihaajan kanssa mielellään kolmannen osapuolen johdolla.
• Jos epävirallinen sopiminen ei ole mahdollista, harkitse rikosilmoituksen tekemistä.
• Kerää tutkinnan tueksi aineistoa, esim. ruutukaappauksia ja muita todisteita, mitkä helpottavat poliisin työtä.
• Valmistaudu pitkään prosessiin.
• Älä ryhdy toimeen korvausten toivossa, vaan tarpeestasi hakea oikeutta itsellesi.

Raportissa ääneen pääsevät myös kouluyhteistyön ja digitaalisen nuorisotyön päällikkö Jenni Helenius, psykoterapeutti Minna Helkavaara, Instagram-vaikuttaja Heljä-Tuulia Pippola sekä Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Tutustu raporttiin >>

Lisätiedot: Saku Knuuti, Senior Associate, [email protected], puh. +358 40 823 8290