Hallitus antoi 3.11.2016 esityksensä uudeksi laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä (HE 228/2016). Lakiuudistuksen taustalla on rahanpesua ja terrorismin rahoittamista koskeva Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, sekä niin sanottu maksajan tiedot -asetus (EU) 2015/847. Samalla ehdotetaan säädettäväksi laki rahanpesun selvittelykeskuksesta. Kyse on poliisin yksiköstä, jonka tehtäviä olisivat rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen, paljastaminen ja selvittäminen sekä tutkintaan saattaminen. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2017 tai mahdollisimman pian.

Tarkoituksena on lisätä yritysten ja muiden toimijoiden mahdollisuuksia ottaa toiminnassaan entistä enemmän huomioon rahanpesuun ja terrorismin rahoittamiseen liittyvät riskit. Rahanpesudirektiivin ja ehdotetun rahanpesulain tavoitteena onkin tehostaa näiden rikosten ennalta estämistä muun ohella yhdenmukaistamalla ja laajentamalla viranomaisten toimivaltuuksia sekä lisäämällä niiden välistä yhteistyötä.

Riskiarvio ja laajennettu asiakkaan tuntemisvelvollisuus

Esityksessä ehdotetaan, että valtioneuvostolla, valvontaviranomaisilla, asianajajayhdistyksellä ja ilmoitusvelvollisilla yhteisöillä ja elinkeinonharjoittajilla olisi velvollisuus laatia rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvio. Ilmoitusvelvollisia ovat muun muassa Finanssivalvonnan toimilupavalvottavat sekä ulkomaisen toimilupavalvottavaa vastaavan toimijan Suomessa sijaitsevat sivuliikkeet. Jo nyt viranomaiset ja ilmoitusvelvolliset ovat arvioineet toimialaansa ja toimintaansa liittyviä riskejä, sekä laatineet toimintansa luonteeseen ja laajuuteen nähden riittävät riskienhallintaa koskevat menetelmät ja sisäiset ohjeet. Hallinnollisen taakan vähentämiseksi riskiarvion olisi hyvä olla osa muuta asiakassuhteeseen liittyvää riskienhallintaa. Lakiehdotuksen mukaisen riskiarvion merkitystä lisää viranomaisille säädetyt seuraamusvaltuudet.

Asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskevia poikkeuksia ehdotetaan kavennettavaksi, ja tietyistä asiakkaan tuntemista koskevista menettelysäännöksistä ehdotetaan luovuttavan. Yksinkertaistettua asiakkaan tunnistamismenettelyä olisi kuitenkin edelleen mahdollisuus soveltaa riskiperusteisen arvion perusteella vähäisen riskin tilanteissa. Ilmoitusvelvollisen olisi huomioitava asiakkaan tuntemisvelvollisuutta täyttäessään sekä asiakkaaseen että tuotteeseen, palveluun, maksuliikenteeseen tai toimitustapaan liittyvät riskitekijät ja maantieteelliset riskitekijät. Ehdotus sisältää uuden edellytyksen, jonka mukaan ilmoitusvelvollinen ei saisi ylläpitää asiakassuhdetta, jos se ei pysty toteuttamaan asiakkaan tuntemiseksi säädettyjä toimia. Esimerkiksi asiakkaan kieltäytyessä toimittamasta riittäviä tietoja asiakassuhteen aikana, olisi palveluja rajoitettava tai viimekädessä irtisanottava asiakassopimus.

Keskitetty rekisteri omistajista ja edunsaajista

Merkittävä muutos nykytilaan tulee olemaan kansallinen keskitetty rekisteri, johon yritysten ja yhteisöjen on ilmoitettava omistajansa ja tosiasialliset edunsaajansa. Yhteisön tosiasiallisena edunsaajana pidetään henkilöä joka viime kädessä omistaa oikeushenkilön tai jonka määräysvallassa oikeushenkilö on siten, että luonnollinen henkilö omistaa suoraan tai välillisesti suuremman kuin 25 prosentin osuuden oikeushenkilön osakkeista, äänioikeuksista tai omistusosuudesta tai käyttää oikeushenkilössä määräysvaltaa muilla keinoin. Direktiivi edellyttää kerättävien henkilötietojen olevan riittäviä ja täsmällisiä, ja että ilmoitusvelvollisilla on pääsy rekisterin tietoihin asiakkaan tuntemisvelvoitteiden täyttämiseksi. Toimivaltaisilla viranomaisilla ja rahanpesun selvittelykeskuksella on rekisteriin rajoittamaton pääsy.

Esityksessä ehdotetaan, että tosiasiallisia edunsaajia koskevat tiedot kerätään ja niitä ylläpidetään osana kauppa-, yhdistys-, uskonnollisten yhdyskuntien ja säätiörekisteriä. Kaupparekisterin osalta omistaja- ja edunsaajatiedot kerättäisiin rekisterissä olevilta yrityksiltä, lukuun ottamatta yksityisiä elinkeinonharjoittajia ja kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla olevia yrityksiä. Rekisteriin ilmoitettaisiin myös tieto siitä, mihin määräysvalta tai edunsaajan asema perustuu. Lisäksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston perustettavaan rahanpesun valvonta-rekisteriin kerättäisiin tiedot kaikista sen valvomista ilmoitusvelvollisista lukuun ottamatta niitä, jotka ovat toimilupavalvottavia, tai jo rekisteröityneet sen valvottavaksi jonkin muun lainsäädännön nojalla. Aluehallintoviraston rekisteriin rekisteröitävien joukossa olisivat muun muassa vertaislainojen välittäjät.

Yritysten olisi jatkossa pidettävä yllä ajantasaisia tietoja tosiasiallisista edunsaajistaan, ja tietojen keruu yhdessä lisääntyneiden velvoitteiden kanssa tuleekin aiheuttamaan lisääntyviä hallinnollisia kustannuksia valtaosalle kotimaisista oikeushenkilöistä. Kuitenkin jo voimassa olevalla rahanpesulailla katsotaan olleen myönteisiä vaikutuksia, ja viime vuosien aikana epäilyttäviä liiketoimia koskevat ilmoitukset ovat lisääntyneet. Uuden lainsäädännön tavoitteen toteutuessa epäilyttäviä varainsiirtoja pystyttäisiin tunnistamaan entistä paremmin ja siten yhä useampi rahanpesutapaus saataisiin havaittua tai estettyä.

Annamme mielellämme lisätietoja:
Olli Kiuru, Partner, puh. +358 40 7168 020, [email protected].