Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä eli niin sanottu uusi rahanpesulaki astui voimaan heinäkuussa 2017. Tavoitteena on estää rahanpesua ja terrorismin rahoittamista, edistää tällaisen toiminnan paljastamista ja selvittämistä sekä tehostaa rikoksen tuottaman hyödyn jäljittämistä ja takaisinsaantia.

Uuden sääntelyn myötä uusia velvoitteita tuli perinteisten finanssialan toimijoiden, kuten Finanssivalvonnan toimilupavalvottavien, luottolaitosten ja maksulaitosten lisäksi myös esimerkiksi vakuutusedustajille, kiinteistönvälitysliikkeille ja kirjanpitäjille. Velvoitteet koskevat myös sellaisia tavaroiden myyjiä ja välittäjiä, jotka ottavat yhtenä tai toisiinsa liittyvinä suorituksina vastaan käteismaksuna vähintään 10 000 euroa, tähän joukkoon kuuluvat esimerkiksi autokauppiaat. Edellä luetellut tahot ovat osa rahanpesulain mukaisia ilmoitusvelvollisia ja heidän on noudatettava rahanpesulain velvoitteita.

Rahanpesulain asettamat keskeiset velvoitteet

Asiakkaan tunteminen ja riskiarvio

Asiakkaan tunteminen ja tunnistaminen ovat keskeisimmät rahanpesulain ilmoitusvelvolliselle asettamista velvollisuuksista. Rahanpesulaki edellyttää, että ilmoitusvelvollinen tuntee asiakkaansa ja näiden liiketoiminnan siten, että voi havaita asiakkaan toiminnassa mahdollisesti tapahtuvat muutokset ja poikkeukselliset liiketoimet. Ilmoitusvelvollinen ei saa perustaa asiakassuhdetta, suorittaa liiketointa tai ylläpitää liikesuhdetta, jos se ei pysty toteuttamaan asiakkaan tuntemiseksi rahanpesulaissa säädettyjä toimia.

Asiakkaan tuntemis- ja tunnistamisvelvollisuus perustuu ilmoitusvelvollisen omaan riskiarvioon. Ilmoitusvelvollisella on oltava laadittuna riskiarvio rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi. Riskiarvion on  sisällettävä toimintaan ja asiakkaisiin liittyvät rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskit. Lisäksi arviossa on  huomioitava riskitekijät, jotka liittyvät asiakkaisiin, maihin tai maantieteellisiin alueisiin, tuotteisiin, palveluihin, liiketoimiin tai jakelukanaviin. Ilmoitusvelvollisella  on myös oltava riittävät toimintaperiaatteet, menettelytavat ja valvonta tunnistettujen riskien tehokkaan hallinnan ja vähentämisen varmistamiseksi.

Ilmoitus epäilyttävästä liiketoimesta rahanpesun selvittelykeskukselle ja sisäinen ilmiantojärjestelmä

Ilmoitusvelvollisella on velvollisuus tehdä ilmoitus epäilyttävästä liiketoimesta ja terrorisimin rahoittamisen epäilystä rahanpesun selvittelykeskukselle. Ilmoitus on tehtävä riippumatta siitä, onko asiakassuhde perustettu tai siitä kieltäydytty, tai onko liiketoimi suoritettu, keskeytetty tai siitä kieltäydytty.

Ilmoituksen tekeminen voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, jos asiakas ei anna selonottovelvollisuuden täyttämiseksi pyydettyä selvitystä, annettu selvitys on ilmoitusvelvollisen arvion mukaan epäluotettava tai jos liiketoimen peruste ja varojen alkuperä ei selviä riittävästi.

Ilmoitusvelvollisella on myös oltava sisäinen ilmiantojärjestelmä, jonka kautta sen työntekijät voivat ilmoittaa epäilyistä rahanpesulain rikkomisesta.

Henkilökunnan kouluttaminen ja nimetty vastuuhenkilö

Ilmoitusvelvollisen on huolehdittava, että sen työntekijät saavat koulutuksen rahanpesulain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen varmistamiseksi.

Ilmoitusvelvollisen on nimettävä henkilö, joka vastaa rahanpesulain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen sisäisestä valvonnasta, jos se on perusteltua ilmoitusvelvollisen koko ja luonne huomioon ottaen.

Kaikilla yhteisöillä velvollisuus ylläpitää tietoja tosiasiallisista edunsaajista

Suurin osa rahanpesulain velvoitteista koskee vain ilmoitusvelvollisia. Poikkeuksen tähän tekee kuitenkin velvollisuus ylläpitää tietoja yhteisön tosiasiallisista edunsaajista. Rahanpesulaki edellyttää kaikkia muita oikeushenkilöitä paitsi pörssilistattuja yhtiöitä ylläpitämään tosiasiallisia edunsaajia koskevia tietoja 1.1.2019 alkaen.

Yhteisön tosiasiallisena edunsaajana pidetään rahanpesulain mukaan muun muassa sellaista luonnollista henkilöä, joka viime kädessä:

• omistaa suoraan tai välillisesti suuremman kuin 25 % osuuden oikeushenkilön osakkeista tai muuten omistaa vastaavan osuuden oikeushenkilöstä
• käyttää suoraan tai välillisesti suurempaa kuin 25 % osuutta oikeushenkilön äänioikeuksista, ja tämä äänimäärä perustuu omistukseen, jäsenyyteen, yhtiöjärjestykseen, yhtiösopimukseen tai niihin verrattaviin sääntöihin, tai
• käyttää muulla tavoin tosiasiallisesti määräysvaltaa oikeushenkilössä.

Tosiasiallisista edunsaajista pidettävään luetteloon on merkittävä omistajan tai edunsaajan nimi, syntymäaika, kansalaisuus, asuinmaa sekä määräysvallan tai omistusosuuden peruste ja laajuus. Luettelo on laadittava viivytyksettä oikeushenkilön perustamisen jälkeen ja sitä on pidettävä luotettavalla tavalla.

Tämän lisäksi 1.1.2019 alkaen oikeushenkilöiden tulee ilmoittaa tosiasialliset edunsaajansa Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämiin rekistereihin.

Rahanpesulain soveltamisala laajenee ja muita muutoksia 1.1.2019 alkaen

Rahanpesulakiin on tulossa muutoksia, kun niin sanottu viides rahanpesudirektiivi (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/843) pannaan kansallisesti täytäntöön. Asiaa koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi syksyllä ja muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2019.

Lakiluonnos sisältää muun muassa seuraavia muutoksia rahanpesulakiin:

• Rahanpesulain soveltamisalaa laajennetaan. Rahanpesulakia sovellettaisiin toimilupavalvottavaa vastaavaan ulkomaalaiseen yhteisöön, jos yhteisö tarjoaa Suomessa palveluja sivuliikettä perustamatta edustajan välityksellä. Veroneuvojien lisäksi soveltamisala laajennettaisiin koskemaan muita henkilöitä, jotka tarjoavat pääasiallisena ammattitoimintanaan suoraan tai välillisesti verotukseen liittyvää tukea ja neuvontaa. Edellisten lisäksi ilmoitusvelvollisiksi kuuluisivat jatkossa myös virtuaalivaluuttojen tarjoaja, liike- tai ammattitoimintana taide-esineitä myyvä tai välittävä tai niitä vapaasataman kautta myyvä, välittävä tai säilyttävä niiltä osin kuin maksusuorituksen koko on vähintään 10 000 euroa joko yhtenä tai toisiinsa kytkeytyvinä suorituksina.
• Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tehtävistä, jotka ovat poliittisesti vaikutusvaltaisia. Asetus kattaisi muun muassa sekä kansallisesti merkittävät julkiset tehtävät että kansainvälisten järjestöjen merkittävät julkiset tehtävät.
• Asiakkaan tuntemista koskevia säännöksiä ehdotetaan täsmennettäväksi sähköisen rahan poikkeuksen osalta. Sähköiseen tietovälineeseen tallennettavan euromäärän enimmäisraja laskettaisiin 250 eurosta ja 500 eurosta 150 euroon, käteisen lunastusmahdollisuus sähköisestä tietovälineestä laskettaisiin 100 eurosta 50 euroon.
• Euroopan talousalueen ulkopuoliseen valtioon liittyvän asiakkaan tehostettua tuntemismenettelyä täsmennetään.
• Finanssivalvonnan oikeutta käyttää tehtävissään rahanpesulain nojalla saatua salassa pidettävää tietoa rajattaisiin. Tietoa voitaisiin käyttää vain luotto- ja rahoituslaitoksen valvonnassa, oikeudenkäynnissä tai hallinnollisessa menettelyssä, jossa haetaan muutosta tai oikaisua Finanssivalvonnan tai aluehallintoviraston tekemään päätökseen, ja luotto- tai rahoituslaitosta koskevan lainsäädännön nojalla vireillä olevassa oikeudenkäynnissä.

Lisätiedot:

Riikka Simola, Associate, puh. +358 40 576 1302, [email protected]