Onko yritys juridisesti valmis myyntiin? Viisi näkökulmaa omistajanvaihdoksen valmisteluun

Omistajanvaihdosta suunniteltaessa huomio kohdistuu usein yrityksen arvonmääritykseen, ostajan löytämiseen ja verotukseen. Juridiset kysymykset nousevat monesti esiin vasta siinä vaiheessa, kun kauppakirjan laatiminen on jo ajankohtaista. Yrityskaupan onnistumisen kannalta keskeiset oikeudelliset kysymykset on kuitenkin syytä tunnistaa huomattavasti aiemmin.

Kun yrityksen juridista myyntivalmiutta arvioidaan hyvissä ajoin, mahdolliset puutteet voidaan korjata hallitusti sen sijaan, että niitä jouduttaisiin ratkomaan kesken kauppaneuvottelujen. Samalla yrittäjällä säilyy enemmän vaihtoehtoja kaupan rakenteen, aikataulun ja muiden keskeisten ehtojen suunnitteluun.

Omistajanvaihdosten parissa työskentelevän asiantuntijan ei tarvitse hallita yrityskauppajuridiikan yksityiskohtia. Hänen on kuitenkin hyvä tunnistaa tilanteet, joissa oikeudelliset kysymykset kannattaa nostaa esiin jo ennen varsinaisen myyntiprosessin käynnistämistä.

1. Mitä yrittäjä tavoittelee omistajanvaihdoksella?

Omistajanvaihdoksen valmistelu alkaa tavoitteiden täsmentämisestä. Mitä yrittäjä haluaa järjestelyllä saavuttaa?

Tavoitteena voi olla koko yrityksen myynti ja täydellinen irtautuminen liiketoiminnasta. Toisaalta kyse voi olla tietyn liiketoiminta-alueen luovuttamisesta, omistuksesta luopumisesta vaiheittain tai järjestelystä, jossa yrittäjä jatkaa uuden omistajan rinnalla vielä useita vuosia.

Tavoitteet vaikuttavat suoraan järjestelyn oikeudelliseen toteutukseen. Osakekauppa ja liiketoimintakauppa poikkeavat toisistaan olennaisesti esimerkiksi luovutettavan kokonaisuuden, vastuiden ja sopimussuhteiden jatkuvuuden osalta. Myös erilaiset omistus-, rahoitus- ja veroratkaisut voivat edellyttää toimenpiteitä jo hyvissä ajoin ennen kauppaa.

Siksi ei riitä, että yrittäjä toteaa haluavansa myydä yrityksen. Jo alkuvaiheessa on syytä selvittää, mitä ollaan myymässä, millä aikataululla omistuksesta halutaan luopua ja millaiseen rooliin yrittäjä mahdollisesti sitoutuu kaupan jälkeen.

2. Onko yritys juridisesti myyntikunnossa?

Taloudellisesti hyvin hoidettu yritys ei välttämättä ole oikeudellisesti valmis yrityskauppaan.

Keskeisiä tarkastelukohteita ovat yrityksen sopimukset. Ovatko tärkeimmät asiakas-, toimittaja- ja yhteistyösuhteet asianmukaisesti dokumentoituja? Sisältyykö vuokra-, rahoitus- tai yhteistyösopimuksiin ehtoja, joiden perusteella omistajanvaihdos edellyttää sopimuskumppanin suostumusta tai antaa tälle oikeuden päättää sopimus?

Huomiota kannattaa kiinnittää myös immateriaalioikeuksiin, avainhenkilöiden työ- ja johtajasopimuksiin, mahdollisiin osakassopimuksiin sekä yhtiön hallintoa koskevaan dokumentaatioon. Yrityskaupassa merkittäväksi ongelmaksi voi muodostua esimerkiksi se, ettei liiketoiminnan kannalta keskeinen tavaramerkki, ohjelmisto, patentti tai muu oikeus olekaan myytävän yhtiön omistuksessa.

Useimmiten tällaiset puutteet ovat korjattavissa. Olennaista on, että ne havaitaan riittävän ajoissa.

3. Mitä ostaja löytää tarkastuksessaan?

Lähes jokaiseen yrityskauppaan kuuluu ostajan tekemä due diligence -tarkastus. Myyjän kannalta keskeinen kysymys on, mitä ostaja tarkastuksessaan löytää.

Havaittu oikeudellinen riski ei välttämättä estä kaupan toteutumista, mutta se voi vaikuttaa olennaisesti kaupan ehtoihin. Käytännössä tämä voi näkyä esimerkiksi kauppahinnan alentumisena, maksuehtojen muutoksina, laajempina vakuutuksina tai myyjän vastuuta koskevina erityisehtoina. Joissakin tilanteissa ostaja voi edellyttää, että havaittu puute korjataan ennen kaupantekoa.

Tästä syystä yritystä kannattaa tarkastella jo ennakolta mahdollisimman pitkälle ostajan näkökulmasta. Myyjän oma due diligence -selvitys tai suppeampi juridinen myyntikuntokartoitus auttaa tunnistamaan riskit, jotka voisivat myöhemmin hidastaa kauppaa tai heikentää myyjän neuvotteluasemaa.

Kun mahdolliset ongelmat tunnistetaan ennen myyntiprosessin käynnistämistä, niiden ratkaisemiseen jää enemmän aikaa. Samalla myyjä voi itse vaikuttaa keskustelun lähtökohtiin sen sijaan, että ostaja määrittelisi ne kesken neuvottelujen.

4. Kauppahinta ei ole vain yksi numero

Kauppahinta on luonnollisesti yksi omistajanvaihdoksen keskeisimmistä kysymyksistä. Pelkkä kauppahinnan nimellinen määrä ei kuitenkaan kerro, kuinka paljon myyjä lopulta saa, milloin hinta maksetaan tai millaisia ehtoja maksuun liittyy.

Osa kauppahinnasta voidaan maksaa myöhemmin, ja lopullinen hinta voi riippua esimerkiksi yrityksen tulevasta tuloskehityksestä. Kauppahintaan voidaan lisäksi tehdä oikaisuja nettovelan, kassavarojen tai käyttöpääoman perusteella. Jos vastikkeena käytetään ostajayhtiön osakkeita tai muuta kuin rahasuoritusta, myyjä ei välttämättä saa koko sovittua arvoa käteisenä kaupantekohetkellä.

Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää lisäkauppahinta- eli earn-out-ratkaisuihin. Tällöin on arvioitava paitsi laskentaperusteiden selkeyttä myös sitä, kuka voi kaupan jälkeen vaikuttaa lisäkauppahinnan määräytymisperusteisiin. Päätösvalta liiketoiminnassa on tuolloin useimmiten jo siirtynyt ostajalle.

Kauppahintaa koskevissa keskusteluissa onkin syytä tarkastella euromäärän lisäksi ainakin sitä, miten ja milloin kauppahinta maksetaan, millä perusteilla sitä voidaan oikaista sekä millä edellytyksillä myyjä on oikeutettu mahdollisiin myöhemmin maksettaviin suorituksiin.

5. Oikea asiantuntija mukaan oikeaan aikaan

Omistajanvaihdos on harvoin pelkästään juridinen, verotuksellinen tai taloudellinen kysymys. Onnistunut lopputulos syntyy yleensä eri alojen asiantuntijoiden yhteistyönä.

Yrityksen kirjanpitäjä ja tilintarkastaja tuntevat usein parhaiten yrityksen talouden ja historian. Yritysvälittäjä tai yrityskauppa-asiantuntija voi auttaa arvonmäärityksessä, kauppaprosessin suunnittelussa ja ostajan löytämisessä. Rahoittajan merkitys korostuu erityisesti yrityskaupan rahoitusjärjestelyissä. Juridiikka ja verotus puolestaan kietoutuvat monissa omistajanvaihdoksissa tiiviisti yhteen.

Yksittäisen asiantuntijan ei tarvitse ratkaista kaikkia kysymyksiä. Olennaisempaa on tunnistaa ajoissa, milloin asiakkaan tilanteessa tarvitaan täydentävää osaamista.

Juristi on syytä ottaa mukaan viimeistään silloin, kun kaupan rakennetta ryhdytään suunnittelemaan tai esiin nousee omistukseen, sopimuksiin, avainhenkilöihin, vastuisiin tai yrityksen keskeisiin oikeuksiin liittyviä kysymyksiä. Kokemuksen perusteella oikeudellisesta neuvonnasta saadaan kuitenkin suurin hyöty silloin, kun vaihtoehdot ovat vielä aidosti avoinna eikä kaupan keskeisiä ratkaisuja ole käytännössä lyöty lukkoon.

Hyvä omistajanvaihdos alkaa ennen yrityskauppaa

Omistajanvaihdosta ei aina voida ennakoida. Kun valmistautuminen kuitenkin on mahdollista, siihen käytetty aika lisää vaihtoehtoja, vahvistaa neuvotteluasemaa ja vähentää varsinaiseen kauppaprosessiin liittyviä yllätyksiä.

Yrityskaupassa ostaja ei arvioi ainoastaan yrityksen nykyistä tulosta ja kasvunäkymiä, vaan myös liiketoimintaan liittyviä riskejä. Mitä paremmin yrityksen sopimukset, omistusoikeudet, immateriaalioikeudet, hallinto ja muut keskeiset oikeudelliset kysymykset ovat kunnossa, sitä vähemmän ostajan tarvitsee hinnoitella epävarmuutta osaksi kauppaa.

Tästä syystä juridinen valmistautuminen ei ole pelkästään riskienhallintaa. Se voi vaikuttaa myös kauppaprosessin sujuvuuteen, myyjän neuvotteluasemaan ja viime kädessä yrityksestä saatavaan arvoon.

Omistajanvaihdoksissa avustavan asiantuntijan keskeinen tehtävä onkin tunnistaa kysymykset, jotka asiakkaan kannattaa ratkaista jo tänään, vaikka yrityksen myynti olisi ajankohtainen vasta muutaman vuoden kuluttua. Yrityksen juridisen valmiuden arviointi on keskeinen osa tätä työtä.

Teksti: Kari Koskinen, Partner, [email protected]