EU:n datastrategian yhtenä tavoitteena on luoda datalle sisämarkkinat, joilla data voi liikkua vapaasti EU:ssa ja eri toimialojen välillä. Nämä vapaat markkinat sekä datan saatavuuden ja jakamisen lisääminen on tarkoitus toteuttaa samalla kunnioittaen EU:n perusarvoja ja sääntöjä.

Komissio on antanut useita datastrategiaan liittyviä lainsäädäntöehdotuksia. Näistä ehdotuksista keskeisiä, jo voimassa olevia asetuksia ovat digimarkkinasäädös (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/1925, Digital Markets Act), digipalvelusäädös (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2065, Digital Services Act) ja datanhallinta-asetus (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/868, Data Governance Act). Kaikki nämä säädökset on toteutettu asetuksina, eli ne ovat suoraan sovellettavia jäsenvaltioissa.

Uudet dataa koskevat asetukset tuovat yrityksille monia uusia velvollisuuksia, mutta myös oikeuksia ja mahdollisuuksia saada enemmän dataa käyttöönsä. Lainsäädäntö tulee monimutkaistumaan, joten on tärkeää, että yritykset seuraavat lainsäädäntömuutoksia, jotta niihin voidaan varautua ajoissa.

Digimarkkinasäädös

Digimarkkinasäädöksen tavoitteena on oikeudenmukaisten ja avointen markkinoiden varmistaminen. Säädöksellä pyritään ehkäisemään digitaalisten markkinoiden keskittymistä suurimpien yritysten haltuun. Digimarkkinasäädöstä sovelletaan 2.5.2023 lukien.

EU:n alueella toimiville suurimmille yrityksille, jotka tarjoavat digimarkkinasäädöksessä tarkoitettuja ydinalustapalveluita, asetetaan digimarkkinasäädöksellä uusia velvoitteita ja kieltoja. Ydinalustapalveluita ovat verkossa toimivat välityspalvelut, verkossa toimivat hakukoneet, käyttöjärjestelmät, verkkoyhteisöpalvelut, videonjakoalustapalvelut, numeroista riippumattomat henkilöiden väliset viestintäpalvelut, verkkoselaimet, virtuaaliavustajat, pilvipalvelut ja mainontapalvelut.

Digimarkkinasäädöksen velvoitteet koskevat portinvartijoiksi nimettyjä yrityksiä. Portinvartijoiksi nimetään ydinalustapalveluita tarjoavat yritykset, jotka täyttävät asetuksessa määritellyt korkeat kynnysarvot tai jotka muuten täyttävät asetuksessa määritellyt kriteerit – muun muassa merkittävä vaikutus sisämarkkinoihin sekä keskeinen ja vakiintunut asema markkinoilla. Koska asetuksen kynnysarvot ovat niin korkeat, portinvartijan edellytykset tulee täyttämään vain pieni joukko yrityksiä. Odotettavissa on, että komissio tulee nimeämään muun muassa Googlen, Amazonin ja Metan portinvartijoiksi.

Portinvartijoille digimarkkinasäädös asettaa velvollisuuksia esimerkiksi jakaa tiettyjä tietoja ja dataa käyttäjilleen ja mahdollistaa kolmansien osapuolien palveluiden yhteentoimivuus portinvartijan palvelun kanssa. Digimarkkinasäädös kieltää myös portinvartijoita kohdistamasta käyttäjiinsä epäreiluja käytäntöjä, joilla pyritään saamaan perusteetonta etua. Portinvartijat eivät esimerkiksi saa esittää omia palvelujaan ja tuotteitaan paremmassa asemassa kuin vastaavia kolmansien osapuolten palveluja ja tuotteita, joita tarjotaan portinvartijan alustalla.

Vaikka digimarkkinasäädös asettaa velvollisuuksia vain yrityksille, jotka on nimetty portinvartijoiksi, on asetuksella vaikutuksia myös muihin yrityksiin. Asetus luo muille yrityksille ja kuluttajille erilaisia oikeuksia suhteessa portinvartijoihin ja portinvartijoiden toimintavapauden rajoittuessa markkinoille pääsy pienille toimijoille helpottuu. Yrityskäyttäjät tietävät myös paremmin mitä odottaa asioidessaan portinvartijoiden kanssa.

Digipalvelusäädös

Digipalvelusäädöstä sovelletaan kaikkiin verkossa toimiviin välityspalveluihin, joihin kuuluvat muun muassa verkkoalustat kuten sosiaaliset mediat, verkon markkinapaikat ja internet-hakukoneet, jos palvelua tarjotaan Euroopan unionissa sijaitseville vastaanottajille. Säädöksen tarkoituksena on suojata käyttäjien perusoikeuksia verkossa ja puuttua laittomaan sisältöön. Digipalvelusäädöksen soveltaminen alkaa porrastetusti. Komissio nimeää erittäin suuret toimijat, joiden osalta soveltaminen alkaa neljä kuukautta nimeämisen jälkeen. Komission nimeämät Facebook, Instagram, Youtube, TikTok ja Google Search ovat niiden erittäin suurten verkkoalustojen ja hakukoneiden joukossa, joihin sovelletaan digipalvelusäädöstä ensimmäisenä ja heidän tulee noudattaa digipalvelusäädöstä viimeistään elokuussa 2023. Pienempien toimijoiden osalta säädöstä sovelletaan pääosin helmikuusta 2024 alkaen.

Välityspalveluiden tarjoajat jaotellaan digipalvelusäädöksessä eri luokkiin ja velvollisuuksien määrä vaihtelee eri luokkien välillä. Velvollisuudet ja vastuu on mitoitettu eri välityspalveluiden tarjoajien roolien, koon ja vaikutuksen perusteella. Mikro- ja pienyrityksillä on vähemmän velvoitteita, kun taas isoimmille toimijoille on asetettu lisävelvollisuuksia. Välityspalveluiden tarjoajien vastuut vaihtelevat myös sen perusteella, onko välityspalvelun sisältö pelkästään siirtotoimintaa, vai sisältyykö siihen myös välimuistiin tallentamista tai tietojen säilytystä.

Digipalvelusäädöksen asettamiin velvollisuuksiin kuuluu muun muassa laittomaan sisältöön tai toimintaan puuttuminen sekä huolellisuusvelvollisuuksia ja avoimuusvelvollisuuksia, kuten läpinäkyvyys suositteluissa käytetyistä algoritmeista. Lisäksi verkkomainonnalle asetetaan uusia sääntöjä, muun muassa koskien kohdennettua mainontaa ja avoimuutta mainonnan harjoittajasta ja kriteereistä, joiden perusteella kohdentaminen on tehty.

Uudet säännöt koskevat kaikkia verkon välityspalveluita ja vaikka mikro- ja pienyrityksillä on vähemmän velvollisuuksia kuin muilla, tulee niillekin liuta uusia sääntöjä huomioitavaksi ja seurattavaksi.

Datanhallinta-asetus

Datanhallinta-asetuksen tavoitteena on lisätä datan saatavuutta. Asetus säätelee muun muassa julkisen toimijan hallussa olevan suojatun datan uudelleenkäyttöä, luo sääntökehyksen datan välityspalvelujen tarjoajille ja pyrkii edistämään data-altruismia, eli datan luovuttamista vapaaehtoisesti käytettäväksi yleisen edun mukaiseen tarkoitukseen. EU:n komission tavoitteena on, että datanhallinta-asetuksen säätämät suojatoimet ja sääntelykehys lisäisi luottamusta datan jakamiseen ja uudelleenkäyttöön, minkä seurauksena datan saatavuus markkinoilla lisääntyisi. Datanhallinta-asetusta sovelletaan 24.9.2023 alkaen.

Yrityksille datanhallinta-asetus voi tuoda uusia mahdollisuuksia saada dataa käyttöönsä esimerkiksi julkisilta toimijoilta. Datanhallinta-asetus luo myös liiketoimintamahdollisuuksia niille, jotka haluavat tarjota datan välityspalveluita tai toimia data-altruismiorganisaatioina.

Datastrategiaan liittyvää tulevaa lainsäädäntöä

EU:ssa on valmisteilla myös muita datastrategiaan liittyviä asetuksia: datasäädös (Data Act) ja tekoälysäädös (Artificial Intelligence Act). Datasäädöksen tarkoituksena on lisätä datan saatavuutta ja se säätelisi laitteiden ja niihin liittyvien palveluiden käytössä tuotettua dataa ja sen jakamista sekä käyttäjien oikeutta tuottamaansa dataan. Tekoälysäädöksen tavoitteena on luoda tekoälylle säännöt, joilla varmistetaan, että tekoälyjärjestelmät unionissa ovat turvallisia ja noudattavat perusoikeuksia ja unionin arvoja.

Olemme mielellämme apuna aiheeseen liittyvissä kysymyksissä.

Lisätiedot:

Samuli Lehtonen, Senior Associate, [email protected]

Petra Petäjä, Associate, [email protected]

Tekstin laadinnassa mukana: Julia Sjöström, Legal Trainee