Turun hovioikeus on 23.3.2015 antamassaan tuomiossa (vailla lainvoimaa) arvioinut aluemyyntipäällikkönä työskennelleen henkilön työsopimuksessa olleen, työsuhteen päättymisen jälkeistä aikaa koskevan kilpailukiellon lainmukaisuutta. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä, jossa kilpailukiellon todettiin olevan mitätön. Molemmat tuomioistuimet arvioivat kilpailukiellon pätevyyttä erityisesti aluemyyntipäällikön esimiesaseman, johtoryhmän jäsenyyden ja työnantajan liikesalaisuuksien suojan tarpeen kannalta.

Kilpailukiellon yleiset edellytykset ja rajoitteet

Työsopimuslain mukaan työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä voidaan työsopimusta tehdessä tai työsuhteen aikana sopia työsuhteen päättymisen jälkeisestä kilpailukiellosta. Erityisen painavan syyn arvioimisessa otetaan huomioon työntekijän aseman ja tehtävien lisäksi esimerkiksi työnantajan toiminnan laatu, työnantajan liike- tai ammattisalaisuuden säilyttämisestä johtuva mahdollinen suojan tarve. Kilpailukiellolla voidaan rajoittaa työskentelyä tai yritystoiminnan harjoittamista vain sellaisessa yrityksessä, joka harjoittaa kilpailevaa toimintaa kilpailukieltosopimuksen tehneen työnantajayrityksen kanssa.

Kilpailukieltosopimuksen enimmäispituus on lähtökohtaisesti kuusi kuukautta työsuhteen päättymisestä. Jos työntekijälle suoritetaan kohtuullisen korvaus kilpailukieltosopimuksen aiheuttamasta sidonnaisuudesta, rajoitusaika voidaan sopia enintään vuoden pituiseksi. Kilpailukieltosopimuksessa voidaan ottaa määräys vahingonkorvauksen sijaan sopimussakosta, joka saa enimmäismäärältään lähtökohtaisesti vastata työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa. Nämä edellä mainitut rajoitteet eivät koske tiettyjä johtotehtävissä olevia työntekijöitä. Kilpailukieltosopimuksen osalta on myös huomioitava, ettei se sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä.

Kilpailukieltoehdon pätevyyden edellytyksenä olevan erityisen painavien syiden tulee ilmetä sekä kilpailukiellosta sovittaessa, että siihen vedottaessa. Edellytysten pitää ilmetä myös työsuhteen päättyessä. Jos työntekijän asema on muuttunut työsuhteen aikana siten, ettei työsopimuksen solmimisen yhteydessä sovitulle kilpailukieltoehdolle ei ole enää lain edellyttämää erityisen painavaa syytä, on kilpailukieltoehto mitätön.

Kilpailija-asetelman ja liikesalaisuuksien suoja tarve näytettävä toteen

Työnantajan vedotessa kilpailukiellon rikkomiseen tulee työnantajan pystyä näyttämään toteen, että yritys jossa työntekijä harjoittaa kilpailukiellon vastaiseksi väitettyä toimintaa, on tosiasiallisesti yrityksen kilpailija. Hovioikeus katsoi, että kyseisessä tapauksessa kaupparekisteriotteet eivät olleet riittävä selvitys siitä, että yhtiöt olisivat selvästi ja vahvasti keskenään kilpailevia yhtiöitä. Lisäksi yhtiöiden myymät tuotteet olivat vain osittainen samankaltaisia. Tämä yhdistettynä siihen seikkaan, että kyseinen työntekijä myi vain vähäisissä määrin molempien yhtiöiden kannalta samankaltaisia tuotteita, vaikutti siihen, ettei toiminnan katsottu aiheuttaneen merkittävää vahinkoa kilpailukieltoon vetoavalle yhtiölle.

Kilpailukieltoon vetoavan tahon tulee näyttää toteen myös liikesalaisuuksien suojan tarve. Hovioikeus katsoi, että myyntityö yhtiössä oli lähinnä yleisesti saatavilla olevien tavanomaisten tuotteiden tavanomaisena myyntityötä, eikä sen nähty sisältävän sellaista tietoa tai osaamista, jota mahdollisilla kilpailijoilla ei voisi olla yleisesti käytössään. Yhtiön ei katsottu näyttäneen toteen, että se olisi esimerkiksi teknisesti ja salassa pidettävällä tavalla kehittänyt myymiään tuotteita. Aluemyyntipäälliköllä oli lähinnä myyntitoimintaan liittyviä perustietoja, kuten tietoja myyntimääristä.

Työntekijän aseman merkitys

Pelkkä muodollinen esimiesasema ei riitä perustelemaan kilpailukiellon pätevyyttä. Kilpailukiellon kannalta edellytetään vastuullista esimiesasemaa. Muodollisen esimiesaseman lisäksi kyseisellä henkilöllä täytyy myös tosiasiallisesti olla mahdollisuus johtaa alaistensa työtä ja päättää heidän työsuhteisiinsa liittyvistä asioista. Hovioikeus katsoi, että aluemyyntipäällikkö oli tosiasiallisesti toimineen väitetyn esimiesaseman sijasta lähinnä tiettyjen työntekijöiden kouluttajana.

Myöskään muodollinen jäsenyys johtoryhmäksi tai vastaavaksi kutsutussa yrityksen orgaanissa ei automaattisesti muodosta perustetta kilpailukiellolle. Asiaa tarkastellaan siltä kannalta, mikä on kyseisen orgaanin tosiasiallinen tehtävä ja asema yhtiössä, päätösvalta yhtiön asioihin ja ennen kaikkea, millaista liikesalaisuuksia tai kilpailullisesti yhtiön kannalta arkaluontoista tietoa siellä käsitellään. Hovioikeus katsoi, että johtoryhmäksi kutsuttu yhtiön orgaani ei ollut tosiasiallista liiketoiminnallista päätösvaltaa käyttävä taho, eikä sen katsottu käsitelleen kilpailullisesti yhtiön kannalta kaikkein arkaluontoisinta tietoa.

Kyseisen tuomioistuinratkaisun ja muun oikeuskäytännön valossa voi todeta, että työsuhteen päättymisen jälkeistä aikaa koskevan kilpailukieltoehdon pätevyyden arvioiminen on aina tehtävä tapauskohtaisesti ja erikseen jokaisen työntekijän kohdalla. Lisäksi kilpailukiellon pätevyys on arvioitava uudelleen työsuhteen päättymishetkellä. Muodolliset seikat, kuten työntekijän titteli, työsuhteen edut tai muodollinen asema organisaatiossa tai yrityksen erilaisissa hallintoelimissä eivät ole ratkaisevia tekijöitä arvioinnissa. Lisäksi kilpailukiellon rikkomiseen vetoavan tahon täytyy pystyä tarvittaessa näyttämään luotettavalla tavalla toteen, että yhtiöt ovat tosiasiallisesti ja selkeästi toistensa kilpailijoita.

Annamme mielellämme lisätietoja: Tomi Korpiola