Hallitus antoi esityksensä joukkorahoituslaiksi huhtikuun alussa. Joukkorahoituksen monimuotoisuus on tehnyt lain valmistelusta haastavaa. Nyt julkistettu lakiluonnos yllätti kuitenkin positiivisesti. Tavoitteena on luoda vaihtoehtoja kasvuyritysten rahoituksen keinovalikoimaan ja nopeuttaa suomalaisten yritysten kasvua. Joukkorahoitus nähdään varteenotettavana vaihtoehtona myös tuotto-riskisuhdetta etsiville sijoittajille.

Sääntelyn piiriin harmaalla alueella toimimisen sijaan

Muutaman muun EU-maan tapaan Suomi teki rohkeasti kansallisen ratkaisun, eikä jäänyt odottamaan EU-tasoista sääntelyä. Uuden lain soveltamisala kattaa vastikkeellisen laina- tai sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen, ja soveltamisalaa koskevat määritelmät ovatkin melko onnistuneita. Sijoitusmuotoista joukkorahoitusta säännellään ehdotuksessa lainamuotoista enemmän. Lainamuotoinen joukkorahoitus ja erityisesti yrityksille suuntautunut luotonvälitys (peer-to-peer business lending) on ollut tähän asti sääntelemättä jätetty rahoituksenvälityksen muoto. Lain myötä saadaan aiemman harmaalla alueella toimimisen sijaan soveltuva sääntelykehikko.

Lain lähtökohtana on joukkorahoituksen välittäjän, rahoituksen antajan ja saajan muodostama kolmikantasuhde. Laki koskee pääosin rahoituksen välittäjää, mutta sisältää velvoitteita myös rahoituksen saajalle. Rahoituksen antajalla sen sijaan on vain oikeuksia. Sääntely kuitenkin takaa riittävän sijoittajansuojan ja selkeyttää viranomaisvastuita.

Sääntelystä rahoituksen välittäjälle seuraavat velvollisuudet minimiin

Jatkossa rahoituksen välittäjällä olisi ainoastaan rekisteröitymisvelvollisuus, eikä lainkaan velvollisuutta toimiluvan hakemiseen. Välittäjälle asetettu 50 000 euron pääomavaatimus on perinteisessä rahoitusmarkkinoiden sääntelyssä asetettuja vaatimuksia huomattavasti alhaisempi. Lisäksi laki mahdollistaa pääomavaatimuksen kattamisen myös  ammatillisella vastuuvakuutuksella, pankkitakauksella tai muulla Finanssivalvonnan riittäväksi arvioimalla vakuudella.

Aiempaan nähden tervetullut velvoitteiden kevennys on myös esitteen laatimisvelvollisuuden alarajan nosto: jos tarjottujen arvopapereiden yhteenlaskettu vastike alittaa viiden miljoonan euron rajan, joukkorahoituksen saajan ei tarvitse julkaista esitettä. Esitteen laatiminen on kallis ja monimutkaiseksi koettu prosessi, joka on ollut kasvu- ja pk-yritysten pienille rahoituskierroksille kohtuuton. Esitteen laatimisen korotettu yläraja luo aidosti edellytyksiä vaihtoehtoiselle rahoitukselle.

Parantamisen varaakin löytyy

Vaikka lakiehdotus yllättikin positiivisesti, rahoitusmarkkinoita koskevien lakien väliset suhteet jäävät vielä osittain epäselviksi. Esimerkiksi maksupalvelujen tarjoajan ja joukkorahoituksen välittäjän ero on epämääräinen. Finanssivalvonta on viime aikoina kiinnittänyt huomiota siihen, että lainamuotoinen joukkorahoitus voisi kuulua myös maksupalveludirektiivin ja sitä kautta maksupalvelu- ja maksulaitoslain soveltamisalaan. Toistaiseksi Finanssivalvonnan tulkintakannanottoa ei ole saatu.

Hallituksen esityksessä mainitaan kuitenkin nyt nimenomaisesti, että joukkorahoituksen välittäjä voisi jatkossa hakea joukkorahoituksen välittäjäksi rekisteröitymisen lisäksi myös maksulaitoksen toimilupaa. Lakien keskinäisten suhteiden selvittämiseksi Finanssivalvonnan pikainen kannanotto olisi toivottavaa.

Lakiehdotuksessa toimintavaksi on valittu yksittäisten toimintamuotojen sääntely yhtenäisen, esimerkiksi jonkinlaisenrahoitusmarkkinakaaren sijaan. Yksittäisten, uusien ilmiöiden sääntelyn sijaan kokonaisuuteen perustuva lähestymistapa olisi voinut olla varteenotettava vaihtoehto.

Vaikka lakiehdotuksessa onkin rajanvetohaasteita, kaiken kaikkiaan hallituksen esitys on onnistunut. Joukkorahoituksen välittäjän poikkeuksellisen kevyet velvollisuudet huomioiden toimintasuunnitelmia kannattaakin mahdollisuuksien mukaan viedä joukkorahoituslain soveltamisalan piiriin kuuluviksi.

Lexialla on monipuolinen kokemus rahoitusmarkkinoiden sääntelystä ja soveltuvimman toimintamallin löytämisestä kullekin innovaatiolle. Annamme mielellämme lisätietoa uudesta joukkorahoituslain esityksestä tai muista rahoitusmarkkinoita koskevista kysymyksistä.

Olli Kiuru, Partner, puh. +358 40 7168 020