EU-direktiivi tuo muutoksia rahastojen maksuvalmiuden hoidon keinoihin

Rahastonsääntelyyn on tulossa maksuvalmiuden hoidon keinojen (Liquidity Management Tool) käyttöönottoa koskevia muutoksia. Muutokset perustuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin (EU) 2024/927, jolla on muutettu AIFM-direktiiviä ja sijoitusrahastodirektiiviä. Muutokset saatetaan kansallisesti voimaan hallituksen esityksellä HE 139/2025 vp. Esityksellä muutetaan sijoitusrahastolakia ja vaihtoehtoisrahastojen hoitajista annettua lakia sekä eräitä muita lakeja. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 16.4.2026.

Mitä muutokset käytännössä tarkoittavat rahastoille?

Muutoksen myötä yhtiöiden tulee valmistella huolellisesti maksuvalmiuden hoidon keinojen valinta ja käyttöönotto, valita kullekin avoimelle rahastolle vähintään kaksi sellaista keinoa, jotka rahaston ominaisuudet huomioiden tukevat parhaiten rahaston maksuvalmiuden hallintaa sekä varmistaa riittävät valmiudet käyttää valittuja maksuvalmiuden hoidon keinoja.

Direktiivin mukaisia keinoja ovat:

1. Merkintöjen, takaisinostojen ja lunastusten keskeyttäminen;
2. Lunastusrajoitus;
3. Ilmoitusajan pidentäminen;
4. Lunastusmaksu;
5. Joustava hinnoittelu;
6. Kaksoishinnoittelu;
7. Diluutiosuojamaksu;
8. Apporttina tehtävä lunastus; sekä
9. Varojen erottelujärjestelyt (ns. side pocket).

ESMAn ohjeet maksuvalmiuskeinojen käytöstä

Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ESMA on julkaissut loppuraportin ohjeiksi maksuvalmiuden hoidon keinojen valinnasta ja kalibroinnista. Ohjeissa tarkennetaan keinojen käyttöönottotilanteita. Lisäksi komissio julkaisee tekniset sääntelystandardit maksuvalmiuden hoidon keinojen tarkemmista ominaisuuksista.

ESMA suosittelee ohjeissaan maksuvalmiuden hoidon keinoiksi valittavan vähintään yhtä kvantitatiivista keinoa (quantitative Liquidity Management Tool) sekä yhtä ADT-keinoa (Anti-Dilution Tool), kun se on rahaston profiili huomioiden sopivaa. Ohjeissa myös painotetaan, ettei työkaluja ole sallittua käyttää takaporttina korjaamaan yrityksen virheistä kuten heikoista sijoituspäätöksistä ja puutteellisesta riskienhallinnasta johtuvia ongelmia, vaan niiden on tarkoitus suojata ainoastaan tilapäisiltä muutoksilta.

Mitä rahastonhoitajien on huomioitava maksuvalmiuden hoidon keinoja valitessa?

Keinoja valitessa tulee arvioida direktiivin mukaisesti niiden soveltuvuus kaikkien olennaisten tekijöiden perusteella, mukaan lukien ainakin seuraavat:

1. rahaston oikeudellinen rakenne ja siihen liittyvät erityispiirteet;
2. rahaston sijoitusstrategia ja sijoituspolitiikka;
3. rahaston kaupankäyntiehdot;
4. rahaston ja sen kohde-etuuksien likviditeettiprofiili;
5. likviditeettistressitestien tulokset;
6. rahaston sijoittajakunnan ominaisuudet;
7. rahaston jakelupolitiikka; sekä
8. muut mahdolliset operatiiviset esteet ja monimutkaisuudet, jotka voivat vaikuttaa tiettyjen maksuvalmiuden hoidon keinojen toteuttamiskelpoisuuteen.

Rahastonhoitajien on pystyttävä osoittamaan toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä, että valittujen maksuvalmiuden hoidon keinojen käyttöönotto ja kalibrointi ovat kaikkien sijoittajien etujen mukaisia sekä asianmukaisia ja tehokkaita vallitsevien markkinaolosuhteiden ja rahaston ominaisuuksien perusteella.

Finanssivalvonnan aikataulusuositus rahastojen sääntömuutoksille

Finanssivalvonnan mukaan maksuvalmiuden hoidon keinojen käyttöönotto aiheuttaa sääntömuutoksia merkittävään osaan Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista ja vaihtoehtorahastoista. Jotta rahastojen säännöt olisivat lain mukaiset muutoksen tullessa voimaan 16.4.2026, sääntömuutosten tulisi olla käsiteltyinä viimeistään maaliskuun 2026 alussa. Finanssivalvonta suositteleekin toimittamaan sääntömuutokset käsiteltäväksi jo loppuvuodesta 2025 mahdollisten viiveiden varalta.

Teksti: Elina Väärä, Senior Associate, [email protected]

Tutustu asiantuntijoihimme: Hanna Huttunen, Mikko Koskinen, Elina Väärä