Uudistuksia työsopimuslakiin 1.4.2026 lukien

Työsopimuslakiin on tulossa lisää muutoksia 1.4.2026. Nämä muutokset liittyvät Petteri Orpon hallituksen pyrkimyksiin uudistaa työlainsäädäntöä työllistämisen esteiden purkamiseksi ja erityisesti pk-yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Mitä muutoksia nyt esitetään ja mikä niiden merkitys on hallituksen pyrkimyksiin liittyen?

Määräaikaisten työsopimusten käyttö ilman perusteltua syytä

Hallitus esittää lakimuutokseen liittyvässä hallituksen esityksessä, että työsopimuslain 1 luvun 3 §:ää muutettaisiin siten, että jatkossa työnantaja voisi tehdä uuden työntekijän kanssa määräaikaisia työsopimuksia ilman työsopimuslain normaalisti vaatimaa perusteltua syytä enintään yhden vuoden mittaiseksi ajanjaksoksi siten, että tämä ajanjakso voisi koostua enintään kolmesta erillisestä määräaikaisesta sopimuksesta. Hallituksen esityksen mukaan tällaisia sopimuksia voitaisiin tehdä ihan täysin uuden työntekijän kanssa tai sellaisen työntekijän kanssa, jonka aiemman työsuhteen päättymisestä työnantajan kanssa on kulunut uuden työsopimuksen alkamisen hetkeen mennessä vähintään kaksi vuotta. Tällä tavoin hallitus haluaa madaltaa uuden työntekijän palkkaamisen kynnystä ja oletettavaa on, että näin tältä osin tuleekin käymään. Nähtäväksi kuitenkin jää, miten hallituksen esityksen muut samaan aikaan tehtävät muutokset työsopimuslakiin vaikuttavat tähän asiaan.

Työnantajan velvollisuus antaa selvitys työsuhteen jatkomahdollisuuteen liittyen

Hallitus esittää, että jos työnantaja ja työntekijä sopivat edellä kuvatulla tavalla maksimissaan yhden vuoden ajaksi määräaikaisia työsopimuksia ilman perusteltua syytä, niin työsuhteen päättyessä työnantajan tulee antaa perusteltu selvitys mahdollisuudesta jatkaa työsuhdetta toistaiseksi voimassa olevassa tai perustellusta syystä määräaikaisessa työsuhteessa. Tämä selvitys voidaan antaa suullisesti, mutta työntekijän pyynnöstä se tulee antaa kirjallisessa muodossa. Tällä muutoksella hallitus haluaa korostaa työnantajan lojaliteettivelvollisuutta työntekijää kohtaan, mutta sillä ei ole tarkoitus kuitenkaan muuttaa työnantajan muita lakiin säädettyjä työntarjoamisvelvollisuuksia.

Työntarjoamisvelvollisuus määräaikaisen työsuhteen päättymisen jälkeen

Hallitus esittää, että työnantajalla olisi edellä kuvatulla tavalla ilman lain normaalisti vaatimaa perusteltua syytä tehdyn määräaikaisen työsopimuksen päättymisen jälkeen velvollisuus tarjota tälle työntekijälle työtä, jos työnantaja tarvitsee kyseisiin tai vastaavan kaltaisiin tehtäviin lisätyövoimaa tietyn ajanjakson aikana. Työntarjoamisvelvollisuus olisi kestoltaan kolmasosan siitä, minkä mittaisessa työsuhteessa työntekijä oli aiemmin ollut eli jos määräaikaisuus oli kestänyt vuoden, niin tämä ajanjakso olisi neljä kuukautta. Tämä työntarjoamisen velvollisuus olisi työsopimuslain 6 luvun 6 §:ä suppeampi ja muutoinkaan se ei tulisi kyseeseen esimerkiksi silloin, kun työnantaja rekrytoi uutta työntekijää poislähteneen tai eläköityneen työntekijän tilalle. Tämä velvoite olisi myös vain y-tunnuskohtainen eli esimerkiksi konsernissa työtä ei tarvitse tarjota konsernin toisesta yhtiöstä. Tällä muutoksella hallitus pyrkii torjumaan ilman perusteltua syytä tehtyjen määräaikaisten työsopimusten toistuvaa ketjuttamista ja määräaikaisiin työsuhteisiin liittyviä väärinkäytöksiä.

Takaisinottovelvollisuuden supistaminen

Hallitus esittää, että jatkossa työsopimuslain mukainen takaisinottovelvollisuus koskisi vain niitä työnantajia, joiden palveluksessa on vähintään 50 työntekijää. Työntekijämäärän laskemisessa noudatettaisiin samoja periaatteita kuin yhteistoimintalain soveltamisalaan liittyen käytetään.

Lomautusilmoitusajan lyhentäminen

Lisäksi hallitus esittää, että työsopimuslain mukaista lomautusilmoitusaikaa lyhennetään nykyisestä 14 päivästä seitsemään päivään. Lisäksi työsopimuslakiin tulisi säännös siihen tilanteeseen liittyen, missä normaali- tai yleissitovassa työehtosopimuksessa on sovittu seitsemää päivää pidemmästä ilmoitusajasta. Esityksen mukaan työnantaja ja työntekijöiden edustaja voisivat sopia keskenään lomautusilmoitusajasta tässä tilanteessa, kunhan aika on vähintään seitsemän päivää. Lisäksi myös työehtosopimuksella voi nykyäänkin säädetyllä tavoin sopia lomautusilmoitusajoista laista poikkeavasti myös tulevaisuudessa.

Mikä muuttuu vai muuttuuko mikään?

Kaiken kaikkiaan kyseessä on jälleen merkittävä muutos voimassa olevaan työsopimuslakiin nähden. Näillä muutoksilla on oletettavasti merkitystä työllistämisen kynnyksen madaltamiseen erityisesti pk-yrityksissä, mutta nähtäväksi jää se, että kun ottaa huomioon jo tämän vuoden alussa tulleet merkittävät muutokset henkilöperusteiseen irtisanomiseen, miten tämä kokonaisuus tulevaisuudessa toimii ja miten nämä muutokset vaikuttavat yhdessä työnantajan tulevaisuuden päätöksiin työvoimaan ja sen mahdolliseen lisäämiseen liittyen.

Näiden muutosten myötä työnantajien ja työntekijöiden on hyvä olla tietoisia uusista säännöksistä ja niiden vaikutuksista. Pysy kuulolla, jotta pysyt ajan tasalla!

Artikkelin kirjoittaja: Jari Määttä, Counsel, [email protected]