Omnibus-paketti 2025 – Mitä yritysten tulisi ottaa huomioon vastuullisuussääntelyn muutoksista?

Euroopan komissio julkaisi helmikuussa 2025 ns. Omnibus-paketin, jolla pyritään yksinkertaistamaan ja keventämään vastuullisuuteen liittyvää EU-sääntelyä. Paketti sisältää ehdotuksia useiden säädösten – kuten kestävyysraportointidirektiivin (CSRD), yritysvastuudirektiivin (CSDDD, aiemmin CSDD) ja EU-taksonomian – muuttamiseksi.

Tavoitteena olisi keventää erityisesti keskisuurten yritysten hallinnollista taakkaa ja vahvistaa EU-alueen kilpailukykyä. Osa ehdotuksista on jo hyväksytty, osa sen sijaan on yhä EU:n lainsäädäntöprosessin piirissä. Tässä tilanteessa yritysten olisi syytä varautua muutoksiin ja seurata aktiivisesti sääntelyn etenemistä.

Keskeiset ehdotukset ja hyväksytyt muutokset

1. CSRD – Kestävyysraportointivelvoitteen rajaaminen ja aikataulun lykkäys (”stop the clock”)

CSRD:n mahdolliset sisällölliset muutokset ovat parhaillaan valmistelussa, ja niiden lopullinen sisältö selviää arviolta vuoden 2025 loppuun mennessä. Mikäli komission ehdotukset hyväksytään sellaisinaan, soveltamisalaa kavennettaisiin merkittävästi siten, että raportointivelvollisuus koskisi jatkossa vain suuryrityksiä, joilla on yli 1 000 työntekijää ja jotka ylittävät joko 50 miljoonan euron liikevaihdon tai 25 miljoonan euron taseen. Tällöin suuri osa keskisuurista yrityksistä jäisi raportointivelvollisuuden ulkopuolelle.

Lisäksi Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat jo hyväksyneet ns. “stop the clock” -päätöksen. Tämän mukaisesti niiden yritysten, jotka eivät ole vielä aloittaneet CSRD-raportointia, raportointivelvoitteiden voimaantulo lykkääntyy kahdella vuodella:

• Esimerkiksi alun perin vuonna 2026 raportoinnin aloittamaan velvoitettujen yritysten tulisi raportoida vasta tilikaudelta 2028.
• Ne yritykset, jotka jo kuuluvat CSRD:n ensimmäiseen raportointivaiheeseen (esimerkiksi suuret pörssiyhtiöt, jotka raportoivat tilikaudelta 2024 vuoden 2025 aikana), jatkavat raportointia normaalisti. Tämä lykkäys ei siis koske heitä.

Yritysten on näin ollen syytä arvioida oma tilansa raportointivelvoitteen näkökulmasta – ja hyödyntää mahdollinen lisäaika vastuullisuusprosessien ja tietopohjan kehittämiseen.

2. CSDDD – Huolellisuusvelvoitteen kohdentaminen suoriin liikekumppaneihin

Yritysvastuudirektiiviin (CSDDD) ehdotetaan muutoksia, joiden käsittely on EU:ssa yhä kesken. Mikäli esitetyt muutokset hyväksyttäisiin, due diligence -velvoitteet kohdistuisivat pääosin suoriin liikekumppaneihin. Tämä tarkoittaisi, että koko toimitusketjun kattava jatkuva valvontavelvollisuus poistuisi.

Lisäksi ehdotettaisiin:

• Arviointiväliä pidennettäväksi yhdestä vuodesta viiteen vuoteen.
• Velvollisuus katkaista liiketoimintasuhde korvattavaksi keskeyttämisvelvoitteella.
• Siviilioikeudellisia seuraamuksia lievennettäväksi.

Soveltamisen aikataulua siirrettäisiin eteenpäin – ensimmäisten yritysten osalta direktiivi tulisi sovellettavaksi aikaisintaan heinäkuussa 2028.

3. EU-taksonomia – Raportointivelvollisuuden rajaaminen

EU-taksonomian osalta ehdotetaan, että pakollinen raportointivelvollisuus rajoittuisi niihin suuryrityksiin, joita myös CSDDD koskisi. Muille CSRD:n piiriin kuuluville yrityksille taksonomiaraportointi olisi vapaaehtoista. Tämä lieventäisi raportointitaakkaa erityisesti keskisuurilta ja pieniltä yrityksiltä.

Mitä yritysten tulisi tehdä tässä vaiheessa?

1. Arvioi oma asema ja oikea-aikaisuus:
Tarkista, koskeeko mahdollinen kahden vuoden lykkäys (”stop the clock”) yritystäsi. Jos raportointi CSRD:n nojalla on jo aloitettu, velvoitteet jatkuvat entiseen tapaan.

2. Hyödynnä lisäaika suunnitelmallisesti:
Jos yrityksesi saa lykkäystä, käytä tämä aika kestävyystiedon keruun, prosessien ja järjestelmien rakentamiseen.

3. Valmistaudu ESRS-standardien kevennyksiin:
Komissio valmistelee yksinkertaistettuja raportointistandardeja. Seuraa niiden kehittymistä ja varaudu niiden käyttöönottoon.

4. Varmista vastuullisuustyön jatkuvuus:
Sääntely helpottuu, mutta sidosryhmien odotukset vastuullisuudesta eivät. Yrityksen olisi hyvä varmistaa, että vastuullisuusstrategiaa kehitetään systemaattisesti.

5. Tarkkaile kansallisia toimeenpanoja:
Muista, että jäsenvaltiot voivat ottaa sääntelyä käyttöön tiukemmin kuin EU-minimit. Suomessa esimerkiksi valvonnan ja raportoinnin painotukset voivat poiketa.

Lexia Asianajotoimisto Oy tarjoaa asiakkailleen juridista neuvontaa vastuullisuussääntelyn eri osa-alueilla – olipa kyse CSRD:n tai CSDDD:n velvoitteista, sopimusketjujen hallinnasta tai ESG-riidanratkaisusta.

Ota yhteyttä, niin keskustellaan, miten yrityksesi voi valmistautua sääntelyn muutoksiin tehokkaasti ja oikea-aikaisesti.

Artikkelin kirjoittaja: Monica Savander-Elivuo, Partner, Head of ESG, [email protected]