Markkinaoikeuden toimivallan rajat tekijänoikeudellisissa riita-asioissa ovat epäselvät. Esimerkiksi mahdollisen Joutsenlaulu-riidan oikeuspaikka voitaisiin riitauttaa, vietiin se markkina- tai käräjäoikeuteen.

Tekijänoikeudelliset riita-asiat ovat kuuluneet markkinaoikeuden käsiteltäviksi vuodesta 2013. Markkinaoikeudessa on tekijänoikeudellista erityisasiantuntemusta ja käsittely hoituu huomattavasti nopeammin kuin esimerkiksi ruuhkautuneessa Helsingin käräjäoikeudessa.

Lopullisen ratkaisun saamista nopeuttaa myös se, että markkinaoikeuden tuomiosta ei voi valittaa ilman valituslupaa korkeimmalta oikeudelta, ja joka tapauksessa yksi oikeusaste jää pois verrattuna käräjäoikeuteen vietyyn juttuun. Tämä tarkoittaa myös huomattavaa kustannussäästöä. Sitä syntyy myös siitä, että markkinaoikeus on hionut prosessinsa yhdenmukaisiksi, eivätkä menettelytavat vaihtele käsittelevästä tuomarista riippuen – toisin kuin yleensä käräjäoikeuksissa.

Mitä tarkoittaa tekijänoikeuslakiin perustuva riita-asia?

Mikäli paljon julkisuudessa ollutta Joutsenlaulu-riitaa ei saada sovittua, voi asian vieminen tuomioistuimen käsiteltäväksi tulla ajankohtaiseksi. Koska kyseessä on tekijänoikeusriita, voisi sen ilman muuta ajatella kuuluvan markkinaoikeudelle. Mutta kuuluuko se? Tekijänoikeuslain mukaan ”Tähän lakiin perustuvat riita- ja hakemusasiat käsitellään markkinaoikeudessa”. Mitä siis tarkoittaa tekijänoikeuslakiin perustuva riita-asia?

Tätä on analysoitu markkinaoikeuden kahdessa maaliskuisessa ratkaisussa. Toisessa asiassa markkinaoikeuden toimivalta kiistettiin sillä perusteella, että asianosaisten välillä oli tehty sopimus osapuolten oikeuksista ja velvoitteista. Riidanalaista oli se, oliko nimenomaan riidan kohteena olevasta tekijänoikeudesta sovittu. Voidakseen ratkaista oman toimivaltansa, markkinaoikeus arvioi, oliko kannevaatimuksen mukaisista oikeuksista sovittu ja päätyi siihen, että ei ollut. Tästä johtuen markkinaoikeus otti asian tutkittavakseen.

Markkinaoikeus totesi asian tutkimisen esteeksi voivan muodostua sen, jos kyseessä olevista tekijänoikeuksista on sovittu. Hallituksen esityksessä markkinaoikeuteen kuulumattomiksi asioiksi nimetään puhtaasti sopimusoikeudelliset riidat, joissa tekijänoikeuslakia ei edes väitetty loukatun. Kyseisen jutun kantaja pyysi vahvistusta sille, ettei sillä ole tekijänoikeuslakiin perustuvaa korvausvelvollisuutta vastaajalle. Tuomion perustelujen mukaan tätä ei ilmeisesti olisi voitu ratkaista markkinaoikeudessa, mikäli kyseisistä oikeuksista olisi sovittu.

Mikä olisi Joutsenlaulu-riidan oikeuspaikka?

Helsingin Sanomissa kerrottiin 21.4.2017 Joutsenlaulun tekijä Jussi Hakulisella olevan sopimus Teoston kanssa. Myös lähettäjäyrityksellä on todennäköisesti sopimus Teoston kanssa. Oikeus Joutsenlaulun esittämiseen Vain Elämää -ohjelmassa, mikäli siihen oikeutta on, perustunee näihin sopimuksiin. Voidakseen arvioida mahdollista tekijänoikeusloukkausta, on ratkaisijan ensin arvioitava sopimuksia. Kuten edellä mainitusta markkinaoikeuden ratkaisusta kävi ilmi, esteen asian tutkimisille voi muodostaa se, että tekijänoikeuksista on sovittu.

Hakulisen vaade tosin perustuisi todennäköisesti siihen, että hänen tekijänoikeuttaan on loukattu. Markkinaoikeuden ratkaisussa oli puolestaan kyse kantajan tekijänoikeuslakiin perustuvasta korvausvelvollisuudesta vastaajalle. Tekijänoikeudellisesti näyttäisi siis olevan kyse samantyyppisestä asiasta. Voisiko markkinaoikeus jättää Hakulisen potentiaalisen kanteen tutkimatta siksi, että kanteen ratkaiseminen edellyttää Teosto-sopimusten arviointia?

Oman tulkintani mukaan ei voi. Hakulisen vaatimus perustuisi joka tapauksessa tekijänoikeuslakiin, ja nämä asiat kuuluvat hallituksen esityksenkin perusteella markkinaoikeudelle. Käräjäoikeus jättäisi kanteen suurella todennäköisyydellä tutkimatta. Edellä mainittu markkinaoikeuden tuomio aiheuttaa joka tapauksessa riskin, että tekijänoikeuksista sopimalla voi menettää oikeutensa saada kanne tutkittavaksi markkinaoikeudessa. Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen puuttuessa on riskinä, että myöskään käräjäoikeus ei ottaisi käsiteltäväkseen juttua, joka olisi luonteeltaan tekijänoikeudellinen, mutta joka edellyttäisi sopimusten arviointia.

Mitä epäselvyydestä seuraa?

Eduskunnan lakivaliokunta on yhteishallintodirektiiviä käsitellessään todennut, että markkinaoikeuden ja yleisten tuomioistuinten toimivallan jaossa on epäselvyyttä erityisesti siitä, milloin tekijänoikeudellinen asia käsitellään markkina- ja milloin käräjäoikeudessa (pdf). Valiokunta totesi kysymyksen selvittämisen tärkeäksi, joten lainsäätäjältä voi olla täsmennystä tulossa.

Kun on kyse tekijänoikeuksiin liittyvästä riidasta, jossa vaatimus ei selvästi perustu tekijänoikeuslakiin tai joka tekijänoikeudellisesta luonteestaan huolimatta edellyttää sopimusoikeudellista arviointia, on riskinä, että juttu tulee bumerangina takaisin – nostit kanteen sitten markkina- tai käräjäoikeudessa. Ja vaikka olisit pääasiassa selvästi oikeassa, voit joutua maksamaan omat sekä vastapuolen jopa kuusinumeroiset oikeudenkäyntikulut.

Tällaisessa tilanteessa ainoa varma oikeuspaikka olisi välimiesoikeus. Markkinaoikeuden toimivalta on yksinomainen silloin, kun kyseessä on sinne lain mukaan kuuluva tekijänoikeusasia. Välityssopimuksen voi kuitenkin tehdä, eikä oikein tehtyyn välityssopimukseen perustuvaa kannetta voi jättää tutkimatta välimiesoikeudessa. Käsittely välimiesoikeudessa on kuitenkin kallista: asiamieskulujen lisäksi maksettavaksi tulee välimiesoikeuden palkkio sekä Keskuskauppakamarin hakemus- ja hallinnointimaksu, mikäli menettely on Keskuskauppakamarin välimiesmenettelysääntöjen mukainen.

Markkinaoikeuden toimivallan selkeyttäminen palvelisi kaikkia

Olen hoitanut parikymmentä tekijänoikeusriitaa yleisissä tuomioistuimissa ennen markkinaoikeusuudistusta. Uudistuksen tullessa toiveet olivat korkealla. Todellisuudessa prosessi ei kaikilta osin parantunut, koska huomattava osa resursseista menee pelkän oikeuspaikan selvittämiseen asian saattaessa silti jäädä epäselväksi. Markkinaoikeuden toimivaltaa koskevaa sääntelyä on selkeytettävä ja mielellään sen toimivaltaa laajentavasti. Näin toteutuisi IPR-tuomioistuinuudistuksen alkuperäinen tavoite, ja tekijänoikeusriidat saataisiin asiantuntevaan ja edulliseen markkinaoikeusmenettelyyn.

Lisätiedot:

Sirpa Leppäluoto, Partner, puh: +358 40 571 0155, [email protected]

Asiasanat: Tekijänoikeus, markkinaoikeus, käräjäoikeus, Joutsenlaulu, Jussi Hakulinen, Teosto, välityssopimus, välimiesoikeus, tutkimatta jättäminen, tekijänoikeudellinen riita