Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä selvittää paraikaa työaikasääntelyn kokonaisuutta ja valmistelee esityksiä, joilla pyritään päivittämään työaikalain ja myöhemmin myös vuosilomalain säännökset 2020-luvulle.

Mietinnössä ehdotetaan säädettäväksi uusi työaikalaki. Tarkoitus on mahdollistaa joustavammat työaikajärjestelyt ja huomioida työskentelytavoissa tapahtuneet muutokset, kuten etätyön ja itsenäisen asiantuntijatyön lisääntyminen. Toteutuessaan lakiehdotus lisäisi valinnanvapautta ajoittaa ja jaksottaa työn tekeminen aiempaan joustavammin.

Vähemmän aikaan ja paikkaan sidottua työskentelyä

Lakiehdotuksen pääperiaatteet vastaavat pitkälti nykyistä työaikalakia. Työaikalainsäädäntö olisi myös jatkossa pakottavaa oikeutta, tosin työpaikkakohtaiselle sopimiselle avattaisiin uusia mahdollisuuksia. Järjestelyt perustuisivat aiempaa enemmän osapuolten väliseen luottamukseen ja työntekijän raportoimiin viikkotunteihin. Keskeisimmät ehdotukset liittyvät viikoittaisen maksimityöajan pidentämiseen sopimuksella 48 tuntiin, liukuvaan työaikaan, uudenlaiseen joustotyöaikaan sekä työaikapankkiin.

Käyttöön lisää joustovaihtoehtoja

Työaikalain keskeisin uudistus mahdollistaisi työn tekemisen ja teettämisen nykyistä joustavammin. Nykyinen työaikalaki on vahvasti sidoksissa kiinteään työpaikkaan, mutta ehdotettu laki antaisi työntekijälle mahdollisuuden valita itse työnantajan antamissa raameissa, missä ja milloin hän työtehtävänsä tekee. Tätä elementtiä kutsuttaisiin joustotyöajaksi. Samalla lain soveltamisala laajenisi aiempaa selkeämmin etänä tehtävään työhön. Joustotyöajan käytössä työnantajan rooli työn ohjaajana ja valvojana vähenisi, ja työnantaja lähinnä määrittelisi työtehtävät, niiden tavoitteet ja kokonaisaikataulun, joiden asettamissa rajoissa työntekijä voisi työskennellä. Joustotyöajan käyttäminen edellyttäisi sopimusta.

Työaikapankki on työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelmä, jossa työntekijällä on oikeus säästää ja pitää vapaita joustavasti. Esityksessä ehdotettu säännös mahdollistaisi työaikapankin käyttöönoton niilläkin aloilla, joilla ei ole työehtosopimusta tai joiden työehtosopimuksessa ei ole työaikapankkimääräyksiä.

Liukuvassa työajassa yksittäinen työntekijä voi sovituissa rajoissa päättää työvuoronsa aloitus- ja päättymisajasta, ja nyt tätä järjestelmää ehdotetaan laajennettavaksi. Liukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää liukuma-aika, jota ehdotetaan nostettavaksi neljään tuntiin.

Tiedossa myös muita muutoksia

Työaikalain kokonaisuudistus toisi mukanaan myös seuraavat muutokset:

• Lain soveltamisalan tarkentaminen niin, että että asiantuntija-alalla työskentelevät olisivat aiempaa selkeämmin lain soveltamisalan piirissä.
• Työnantajan velvollisuus varmistaa työntekijälle mahdollisuus matka-ajan jälkeiseen palautumiseen.
• Vuorotyön tasoitusjakson piteneminen neljästä viikosta neljään kuukauteen.
• Yötyötä koskevien säännösten keventäminen.

Nykyisenkaltainen sunnuntaityökorvaus jäisi lakiin. Työnantajalla säilyisi myös edelleen velvollisuus työaikakirjanpidon ja työvuoroluettelon pitämiseen. Lakiehdotuksella ei myöskään muutettaisi työehtosopimusten työaikaa ja työaikajärjestelyjä koskevia säännöksiä.

Kyse on vasta työryhmämietinnöstä, ei siis edes hallituksen esityksestä. Vaikka työaikalain uudistamista pidetään tarpeellisena, on työryhmän esitys herättänyt myös kritiikkiä. On siis varsin mahdollista, että työryhmän esityksen sisältö muuttuu valmistelun edetessä. Tutustu työryhmän mietintöön >> 

Yhteyshenkilömme työoikeuteen liittyvissä asioissa: 

Tomi Korpiola, Partner, puh: +358 50 593 4511, [email protected]