Tehokasta kuluttajansuojaa Covid-19:n taloudellisten seurausten varjolla – Mutta mihin hintaan?

06.05.2020

Korona heiluttaa markkinoita – mitä regulaatiokysymyksiä rahastotoimijoiden tulee ottaa huomioon?

Koronaviruspandemia on aiheuttanut odottamattomia ja laajamittaisia taloudellisia vaikutuksia yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla. Käsillä oleva tilanne on vaatinut ja vaatii hallitukselta pikaisia ratkaisuja talouden kannattelemiseksi. Uusia toimenpiteitä suunniteltaessa jopa perusoikeudet ovat ajoittain joutuneet väistymään tietyn tavoitellun päämäärän saavuttamiseksi.

Hallituksen uusimpiin suunniteltuihin toimiin koronaviruspandemian talousvaikutusten ehkäisemiseksi kuuluu kuluttajien taloudellisen ahdingon helpottaminen ja kuluttajien suojaaminen ylivelkaantumiselta. Tätä sinänsä erittäin hyvää tavoitetta silmällä pitäen hallitus on antanut eduskunnalle esityksen, jolla kuluttajaluottojen korkokatto puolitettaisiin nykyisestä 20 prosentista 10 prosenttiin. Samalla kiellettäisiin kuluttajaluottojen suoramarkkinointi. Molemmat toimet on suunniteltu väliaikaisiksi (voimassa vuoden 2020 loppuun asti) ja niiden on suunniteltu koskevan osittain myös (taannehtivasti) jo olemassa olevia luottosopimuksia.

Lakiehdotuksen negatiiviset vaikutukset kuluttajiin

Vakuudettomia kuluttajaluottoja myönnetään tyypillisesti niille, jotka jäävät luottokelpoisuutensa puolesta esimerkiksi tavanomaisten pankkilainojen piirin ulkopuolelle. Vakuudettomiin luottoihin liittyy tavanomaisia pankkilainoja huomattavasti korkeampi luottoriski, joten myös korkojen täytyy liiketoiminnan kannattavuuden nimissä olla pankkilainoja korkeampia. Tavanomaisen pankkilainan kahdeksan prosentin nimelliskorko yhdistettynä esimerkiksi lyhytaikaiselle kertaluotolle luottoaikana kertyvään korkoon sekä tällaiseen luottotuotteeseen liittyvään luottoriskiin on liiketoiminnallisesti kestämätön tuote. On lisäksi syytä huomata, että myös monissa perinteisten luotto- ja maksulaitosten tarjoamissa vakuudettomissa luottotuotteissa nimelliskorko ylittää selvästi 10 prosentin rajan.

Edellä mainitusta syystä johtuen muutoksen tosiasiallisena seurauksena saattaa olla vakuudettomien kuluttajaluottojen tarjonnan hiipuminen ennen kaikkea niiltä kuluttajilta, joille tällainen vaihtoehto olisi ainoa tapa saada joustoa koronan (tai muun syyn) aiheuttamaan taloudelliseen ahdinkoon tai tarpeeseen tehdä akuutteja ja pakollisia hankintoja. Hallitus on esitysluonnoksessaan itsekin myöntänyt uuden alhaisemman korkokaton mahdollisesti aiheuttavan juuri sen seurauksen, että taloudellisesti kaikista heikoimmassa asemassa olevat kuluttajat jäävät täysin näiden luottojen ulkopuolelle. Tämä asia todetaan myös yksiselitteisesti tuoreessa Aalto yliopiston tutkimuksessa ”Korona-ajan korkokatto ei tuo helpotusta kuluttajille”. Samaisen tutkimuksen mukaan 10 prosentin korkokatto ei myöskään lisää kuluttajien mahdollisuutta saada luottoa maltillisella korolla.

Perusoikeusnäkökulma tavoitteen toteuttamisessa

Lakiehdotuksen vaikutukset kohdistuvat suorasti elinkeinonharjoittajien perusoikeuksiin. Perusoikeuksien rajoittaminen edellyttää tiettyjen vaatimusten täyttymistä. Perusoikeuksien rajoittamisessa tulee kiinnittää huomiota mm. suhteellisuusarviointiin, joka pitää sisällään rajoitusten soveltuvuuden, välttämättömyyden ja oikeasuhtaisuuden vaatimukset. Kyseisten edellytysten täyttymisen arviointi vaatii luonnollisesti aikaa ja tarkkaa hankintaa. On erikseen syytä huomioida, että tällaisten perusedellytysten sivuuttaminen ei ole mahdollista valmiuslainsäädännön perusteella, sillä se keskittyy (tällä hetkellä) vain ihmisten terveyden suojelemiseksi säädettyihin rajoitustoimiin.

Lakiehdotusta valmisteltaessa olisi ollut erityisen tärkeä selvittää mahdolliset vaihtoehtoiset toimintatavat, joilla voitaisiin päästä samaan tai jopa parempaan lopputulokseen perusoikeuksia vähemmän rajoittavilla tavoilla. Esimerkiksi positiivisen luottorekisterin suunniteltua nopeampi käyttöönotto ja velkaneuvonnan kehittäminen olisivat keinoja, joiden käyttömahdollisuuksia ja seurauksia tavoitellun päämäärän kannalta tulisi arvioida. Lisäksi tilastollisesti paljon maksuhäiriömerkintöjä aiheuttavien viranomais- ym. julkisperusteisten maksujen sekä velalliselle maksuviivästyksistä aiheutuvien kulujen väliaikainen leikkaaminen voisivat helpottaa taloudellisessa ahdingossa olevien kuluttajien asemaa ehdotettua korkokattoa tehokkaammin. Lakimuutoksen poikkeuksellisen nopeasta valmisteluaikataulusta johtuen vaihtoehtoisia toimintatapoja ei kuitenkaan ole riittävissä määrin arvioitu.

Uuden säännöksen soveltamisalaan tulisivat myös ennen lain voimaantuloa tehdyt kuluttajaluottosopimukset siltä osin, kuin luottoa nostetaan lain voimaantulon jälkeen. Tällaisiin luottoihin ehdotetaan kuitenkin kahden kuukauden siirtymäaikaa, jolloin korkokattoa sovellettaisiin vanhoihin kuluttajaluottoihin siltä osin, kuin luottoa nostetaan 1.7.2020 alkaen. Lakimuutoksella puututtaisiin siis kuluttajaluottosopimuksiin myös taannehtivin vaikutuksin.

Sopimussuhteiden pysyvyys on oikeusvaltiossa keskeinen osa omaisuudensuojaa ja taannehtivaan sopimussuhteisiin puuttumiseen tulisi lähtökohtaisesti suhtautua kielteisesti. Taustalla on ajatus sopimuksen osapuolien perusteltujen odotusten suojaamisesta, minkä takia sopimussuhteen kannalta olennaisia oikeuksia ja velvollisuuksia ei voida rajoittaa siten, että sopijapuolen asema heikentyy kohtuuttomasti. Suunniteltu muutos paitsi vaikuttaisi taannehtivasti luottosopimusten sisältöön, mutta aiheuttaisi myös luotonantajille merkittäviä kustannuksia mm. järjestelmämuutosten, asiakaskommunikaation ja kannattamattomaksi muuttuvien luottosopimusten irtisanomisen myötä. Kannattamattomien luottosopimusten irtisanominen johtaisi vuorostaan liiketoiminnan merkittävään kuihtumiseen ja toimintojen alas ajamiseen irtisanomiseen.

Mainittakoon myös, että juuri taannehtivien vaikutusten puuttuminen on ollut aiemman hintarajoitussääntelyn valmistelussa keskeinen seikka perustuslainmukaisuutta arvioitaessa. Tästä perustuslakivaliokunnan asettamasta linjasta oltaisiinkin nyt poikkeamassa kiireellä – koronan aiheuttamiin seurauksiin vedoten.

Ennakoimattomat seuraukset muuttuvassa talousympäristössä

Perusteellinen yritysvaikutusten arviointi olisi ollut tarpeen etenkin, kun suunnitellun muutoksen vaikutukset kohdistuvat hyvin rajattuun yritysjoukkoon ja kun vaikutukset ovat kriittisiä yksittäisten kohdeyritysten toimintaedellytysten kannalta. Yritysvaikutusten arviointia toteuttaa osaltaan myös avoin sidosryhmien kuuleminen, mitä onneksi eduskunnan talousvaliokunta on asiassa toteuttanut. Talousvaliokunnassa on ollut kuultavina laaja asiantuntijoiden joukko, jotka ovat kukin antaneet arvionsa edustamiensa ryhmien puolesta. Tämä ei kuitenkaan mitenkään korvaa perusteellista yritysvaikutusten arviointia alkuvaiheessa, mikä olisi sääntelyn luonne huomioiden ollut erityisen tärkeää. Valmiiksi epävarmassa ja tuntemattomassa taloustilanteessa riskinä on edelleen se, että muutoksella on arvaamattomia ja ei-toivottuja vaikutuksia.

Velallisten aseman helpottaminen haastavassa taloudellisessa tilanteessa sekä ylivelkaantumisen hillitseminen ovat erittäin tärkeitä ja tavoiteltavia päämääriä. Hätäisesti valmisteltu ja yksittäiseen kuluttajatuoteryhmään kohdistuva hintasääntely ei kuitenkaan välttämättä ole tehokkain keino näiden päämäärien saavuttamiseksi. Lakimuutoksella siirrettäisiin koronakriisin taloudellisten vaikutusten rajoittamisesta aiheutuvia kustannuksia suoraan yksityisten elinkeinonharjoittajien maksettavaksi. Hätäisen valmistelun ja erittäin puutteellisen vaikutusten arvioinnin seurauksena on pahimmillaan se, että sääntelyllä on lopulta kokonaisuutena arvioiden tavoitteisiinsa nähden täysin päinvastaiset ja haitalliset vaikutukset.


Teksti ja lisätiedot: Olli Kiuru, osakas ja finanssipraktiikan vetäjä, puh. +358 40 7168 020, olli.kiuru@lexia.fi

Back to Top