Sijoitusrahastolainsäädännön kokonaisuudistus etenee – Hallituksen esitys julkaistu

17.12.2018

Sijoitusrahastolainsäädännön kokonaisuudistus etenee – Hallituksen esitys julkaistu

Hallituksen esityksessä (HE 243/2018) sijoitusrahastolainsäädännön kokonaisuudistuksesta ehdotetaan säädettäväksi uusi sijoitusrahastolaki. Lisäksi ehdotetaan muutettaviksi vaihtoehtorahastojen hoitajista annettua lakia, Finanssivalvonnasta annettua lakia ja lahjanlupauslakia. Useisiin lakeihin tehtäisiin teknisiä muutoksia.

 

Kansallisten muutosten lisäksi muutoksilla pannaan kansallisesti täytäntöön rahamarkkinarahastoista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, eurooppalaisista riskipääomarahastoista ja eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista annettujen asetusten muuttamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus sekä arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien ja uudelleenkäytön raportoinnista ja läpinäkyvyydestä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus.​

 

Lait ovat esityksen mukaan tulossa voimaan 1.3.2019.

 

Tässä artikkelissa esitellään keskeisimpiä sijoitusrahastosääntelyn uudistukseen liittyviä kokonaisuuksia.

Sijoitusrahastolain soveltamisalaa selkiytetään ja nykysääntelyn epäselvyyksiä poistetaan

Tekniset ratkaisut:

  • Uusi sijoitusrahastolaki perustuu rakenteeltaan vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa omaksuttuihin ratkaisuihin.
  • Pykälät otsikoidaan ja niiden numerointi kulkee luvuittain.

Sijoitusrahastojen ja vaihtoehtorahastojen (ml. erikoissijoitusrahastot) erojen selkiyttäminen

  • Siirretään erikoissijoitusrahastoja koskeva sääntely sijoitusrahastolaista vaihtoehtorahastojen hoitajista annettuun lakiin.
  • Korostetaan sijoitusrahastodirektiivin mukaisen ja AIFM-direktiivin mukaisen toiminnan eroa kytkemällä sijoitusrahaston määritelmä selkeämmin sijoitusrahastodirektiivin mukaiseen rahastoon ja sijoitusrahastotoiminnan määritelmä aiempaa vahvemmin sijoitusrahastodirektiivin mukaiseen sijoituspolitiikkaan rahaston juridisen muodon sijaan.
  • Täsmennetään sijoitusrahastotoiminnan määritelmää niin, ettei esimerkiksi erikoissijoitusrahaston hoitaminen kuulu sijoitusrahastotoimintaan.

Sallitaan sijoitusrahastodirektiivissä säännelty alarahastorakenne sijoitusrahastoissa

  • Lisätään sijoitusrahastolakiin alarahastorakenteet salliva sääntely. Sijoitusrahasto voisi koostua yhdestä tai useammasta alarahastosta säännöissä tarkemmin kuvatulla tavalla, ja kyseiset alarahastot voisivat jälleen jakautua osuussarjoihin ja osuuslajeihin.
  • Alarahastorakenteessa sijoitusrahasto koostuisi yhdestä tai useammasta alarahastosta, joilla kullakin voisi olla toisistaan poikkeava sijoituspolitiikka, ja vastaavasti kuin yhden sijoitusrahaston rakenteessa alarahastossa voisi olla tuotto- tai kasvuosuuksia ja osuussarjoja. Ehdotetussa alarahastomallissa alarahastot yhdessä muodostaisivat sijoitusrahaston varat, mutta alarahastojen varat tulisi säilyttää ja pitää kirjanpidossa erillään toisistaan.
  • Alarahastojen sääntöihin sovellettaisiin mitä sijoitusrahaston säännöistä on säädetty. Alarahastorakenteessa sijoitusrahasto olisi niin sanottu sateenvarjorahasto.

Kevennetään rahastoyhtiön hallinnollista taakkaa

  • Korvataan vuosittain järjestettävä rahasto-osuudenomistajien kokous pyynnöstä koolle kutsuttavalla kokouksella. Rahasto-osuudenomistajan aseman turvaamiseksi esitetään edelleen säilytettäväksi mahdollisuus rahasto-osuudenomistajien kokouksen koollekutsumiseen tarvittaessa rahasto-osuudenomistajan, rahastoyhtiön hallituksen, riippumattoman hallituksen jäsenen tai tilintarkastajan aloitteesta.
  • Luovutaan rahastoyhtiön velvollisuudesta antaa osuudenomistajan pyynnöstä rahasto-osuudesta fyysinen osuustodistus.
  • Harvennetaan tilintarkastajien suorittamaa sijoitusrahaston arvonlaskennan oikeellisuuden tarkistamista nykyisestä, kuudesti vuodessa tapahtuvasta tarkastuksesta malliin, jossa tilintarkastaja tarkastaa arvonlaskennan oikeellisuuden vuosittain vähintään kerran, minkä lisäksi tarkastetaan vuodenvaihteen arvojen oikeellisuus.

Rahasto-osuudenomistajien vähimmäismäärä

  • Lasketaan rahasto-osuudenomistajien vähimmäismäärä nykyisestä 50:stä 30:een osuudenomistajaan. Tavoitteena on madaltaa alalletulokynnystä, mutta samalla varmistaa, että sijoitusrahastojen toiminnassa on jatkossakin aidosti kyse yhteissijoittamistoiminnasta.
  • Osuudenomistajien vähimmäismäärän saavuttamiseen on jatkossa aikaa yksi vuosi, eikä määräaikaan ole mahdollista hakea pidennystä Finanssivalvonnalta.
  • Nykyiseen vähimmäispääomavaatimukseen (2 M€) ei ehdoteta muutoksia.

Hallituksen riippumaton jäsen rahasto-osuudenomistajien valitseman jäsenen tilalle

  • Säännöllisestä rahasto-osuudenomistajien kokouksesta luopumisen seurauksena luovutaan myös rahasto-osuudenomistajien valitsemien rahastoyhtiön hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan nimeämisestä.
  • Rahasto-osuudenomistajien valitsemaa hallituksen jäsentä koskeva sääntely korvataan rahastoyhtiön hallituksen riippumatonta jäsentä koskevilla uusilla säännöksillä.
  • Riippumattomuus kattaa uusien säännösten mukaan riippumattomuuden rahastoyhtiöstä, sen määräysvallankäyttäjistä ja muista rahastoyhtiön kanssa samaan konserniin kuuluvista yhteisöistä, rahastoyhtiön käyttämästä säilytysyhteisöstä, salkunhoidosta vastaavasta sijoituspalveluyrityksestä sekä yleisesti muista rahastoyhtiöistä ja säilytysyhteisöistä. Riippumaton hallituksen jäsen ei saa olla:
    • rahastoyhtiön tai säilytysyhteisön palveluksessa;
    • rahastoyhtiön kirjanpitolaissa tarkoitettu määräysvallankäyttäjä tai tällaisen määräysvallankäyttäjän edustaja;
    • rahastoyhtiön kanssa samaan konserniin kuuluvan yhteisön johtoon kuuluva;
    • rahastoyhtiön hoitaman sijoitusrahaston salkunhoidosta vastaavan muun palveluntarjoajan johtoon kuuluva tai siihen työsuhteessa;
    • muun rahastoyhtiön tai säilytysyhteisön hallituksen tai johtokunnan jäsen; tai
    • rahastoyhtiön johtoon kuuluvan henkilön puoliso, veli, sisar tai rahastoyhtiön johtoon kuuluvaan henkilöön suoraan ylenevässä tai alenevassa sukulaisuussuhteessa oleva.
  • Riippumattomuuden lisäksi hallituksen riippumattomalta jäseneltä edellytetään yleistä sijoitusrahastotoiminnan tuntemusta sekä yleistä sijoituspalvelutoiminnan tuntemusta, mikäli rahastoyhtiölle on myönnetty toimilupa omaisuudenhoitoon.
  • Jatkossa edellytetään, että vähintään kolmannes hallituksen jäsenistä täyttää riippumattomuuden edellytykset.

Osuudenomistajien lunastusten rajoittaminen

  • Rahastoyhtiöille säädetään sijoitusrahaston lunastusten keskeyttämisen lisäksi uusi sijoitusrahaston likviditeetin hallintakeino eli lunastusten rajoittaminen.
  • Rahastoyhtiö voi jatkossa määrätä sijoitusrahaston säännöissä edellytyksistä, joiden täyttyessä rahastoyhtiö toteuttaa lunastukset sijoitusrahaston aukioloaikojen mukaisesti usean eri päivän aikana.
  • Tavoitteena on estää yksittäisen suuren lunastuksen heikentävä vaikutus sijoitusrahaston likviditeettiin ja mahdollistaa myös pienempien lunastusten jatkuminen suuren lunastuksen rinnalla sen sijaan, että lunastukset hoidettaisiin saapumisjärjestyksessä.

Rahastoyhtiön oikeus lunastaa rahasto-osuuksia

  • Sijoitusrahaston säännöissä voidaan jatkossa määritellä perusteet, joiden nojalla rahastoyhtiöllä olisi oikeus lunastaa rahasto-osuudet laissa ja rahaston säännöissä tarkemmin määrätyissä poikkeuksellisissa tilanteissa ilman rahasto-osuudenomistajan toimeksiantoa tai suostumusta.

Voimaantulon siirtymäajat ja niiden käytännön vaikutukset

  • Laki tulee arvion mukaan voimaan 1.3.2019. Ehdotuksessa annetaan 12 kuukauden siirtymäaika rahaston sääntöjen päivittämiseksi uuden lain vaatimusten mukaisiksi. Vähäisten teknisten muutosten päivittäminen voidaan tehdä myöhemminkin.
  • Rahastoyhtiön pitää ryhtyä toimiin hallituksen riippumattoman jäsenen valitsemiseksi vuoden 2020 loppuun mennessä.
  • Rahasto-osuudenarvonlaskennan oikeellisuuden tarkastamista ja vuodenvaihteen arvon tarkastamista koskeva sääntely tulee voimaan lain voimaantulosta alkaen.
  • Osuudenomistajien valitseman tilintarkastajan tehtävät päättyvät viimeistään lain voimaantuloa seuraavan tilikauden päätyttyä.
  • Osuudenomistajien kokous on mahdollista säilyttää, vaikka sitä koskeva vaatimus lakiehdotuksen mukaan poistuukin. Jos rahastoyhtiö haluaa luopua osuudenomistajien kokouksesta, rahaston säännöt on päivitettävä ennen kuin osuudenomistajien kokous voidaan jättää kutsumatta koolle.
  • Finanssivalvonta tarkastaa sijoitusrahastojen säännöt. Sääntömuutokset tulevat voimaan kuukauden kuluttua siitä, kun valvoja on vahvistanut ne ja ne on saatettu osuudenomistajien tietoon säännöissä määrätyllä tavalla. On varsin todennäköistä, että Finanssivalvonta ruuhkautuu, kun valtaosa alan toimijoista muuttaa sääntöjä uuden lain tultua voimaan (oletettavasti) maaliskuun alussa, mikä voi pidentää sääntömuutosten vahvistamisprosessin käsittelyaikoja.
  • On todennäköistä, että sääntömuutokset eivät ainakaan kaikkien toimijoiden osalta ehdi vahvistettavaksi ajoissa, vaan vuoden 2019 ajan olisi toimittava vielä vanhan lainsäädännön mukaan esimerkiksi osuudenomistajien kokousten osalta. Näin ollen vuosi 2020 olisi ensimmäinen vuosi uusilla säännöillä.

 

Lisätiedot:

Olli Kiuru, osakas, puh. +358 40 7168 020, olli.kiuru@lexia.fi

 

Back to Top