Maaliskuinen iltapäivä oli yli sadalle naisjohtajalle hieman toisenlainen torstai heidän tullessa kuulemaan Lexian ja Maanpuolustuskurssien yhteiseen Tähtäimessä johtaminen -seminaariin, mitä yritysmaailma voi oppia johtamisesta Puolustusvoimilta sekä päivittämään tietojaan yritysjohtajan henkilökohtaisesta vastuusta.

Tiedustelulaitoksen everstiluutnantti, osastopäällikkö Markku Viitasaari avasi seminaarin erittäin mielenkiintoisella ajankohtaiskatsauksella turvallisuusympäristöön. Tämän jälkeen ääneen pääsi sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulusta, joka esitteli täydelle seminaarisalille muun muassa syväjohtamista.

Sodankäynti on muuttanut muotoaan

Syväjohtaminen on eversti ja kasvatustieteen tohtori Vesa Nissisen kehittämä johtamismalli, jota on käytetty Puolustusvoimien johtajakoulutuksessa 1990-luvun lopulta lähtien. Malli korostaa ihmisten eikä asioiden johtamista, sekä elinikäistä kehittymistä johtajana. Johtamismallin kulmakivinä ovat luottamuksen rakentaminen, inspiroiva tapa motivoida, älyllinen stimulointi sekä ihmisen yksilöllinen kohtaaminen.

Huhtisen mukaan syväjohtaminen on edelleen relevantti johtamisoppi, vaikka itse sodankäynti onkin muuttanut rajusti muotoaan. Hybridisodankäynnissä käytetään uusia keinoja, ja raja perinteisen sekä epätavanomaisen sodankäynnin välillä hämärtyy. Sotia ei välttämättä virallisesti julisteta tai lopeteta, ja propagandan merkitys korostuu. Hybridiuhkiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota, sillä ne vaativat nopeaa päätöskykyä ja liikkeellelähtöä ilman kaikkia tarvittavia tietoja.

Hybridisodassa käytetään kaikkia mahdollisia keinoja: psykologisia, teknisiä, taloudellisia ja sotilaallisia. Hybridisota myös näyttää erilaiselta johdolle ja sotilaille: taistelutilanteessa voi olla toimijoita, jotka eivät ole oikeita sotilaita vaan esimerkiksi sissejä, lapsisotilaita tai terroristeja. Myös kamerat ovat miltei jatkuvasti paikalla: sotilas joutuu miettimään, miltä tilanne näyttää ulospäin.

Riskejä saa ottaa, mutta tietämättömyys ei vapauta vastuusta

Partner Sirpa Leppäluodon ja Counsel Saara Ryhdän esityksessä käytiin läpi toimitusjohtajan, hallituksen jäsenten ja muiden johtajien vastuut, millaisia vastuita on yhtiötä ja kolmansia osapuolia kohtaan, ja erityisesti vahingonkorvaus- ja rikosvastuita. Riskinotto liiketoiminnassa ei tietenkään ole kielletty, kunhan selvittämisessä on noudatettu huolellisuutta.

Tuomiot varsinkin talousrikoksista voivat olla todella kovia, jos kyseessä on törkeä rikos, ja törkeän rikoksen kynnys voi toisinaan olla yllättävän alhaalla. Jo pelkkä syyteprosessi voi lopputuloksesta riippumatta olla vakava ongelma, joka tahraa yrityksen ja yritysjohtajan maineen.

Yritysjohtaja, huomioi ainakin nämä asiat:

• Vakuutukset
  • Kattava johdon vastuuvakuutus
  • Selvitä, mitä vakuutus korvaa (esim. oikeudenkäyntikulut)
  • Verotus
• Työ- ja johtajasopimukset
• Yrityksen ohjeistukset, policyt, governance (esim. lahjonnanvastainen ohjeistus)
• Yhtiörajat ylittävät esimiessuhteet konsernissa
• Toimi ”huolellisen miehen tavoin”
• Huomioi yrityksen intressin lisäksi velkojien, omistajien, työntekijöiden ja yhteiskunnan etu

Vasemmalta: Sirpa Leppäluoto, Mika Kalliomaa, Saara Ryhtä, Aki-Mauri Huhtinen ja Markku Viitasaari.