Kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatiota hidastavat yleinen ilmapiiri, kiire ja kustannuskuri

01.10.2018

Lisärakentamisella rahaa taloyhtiöiden peruskorjauksiin - Onnistuminen vaatii hyvää sijaintia, sitoutumista ja asiantuntemusta

Huhtikuussa 2018 avautunut lakiklinikka.fi on osa hallituksen KIRA-digi kärkihanketta. Sen tavoitteena on löytää ongelmakohdat kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatiota estävästä sääntelystä. Hankkeessa kehitetään lainsäädäntöä täysin uudella tapaa: kysytään mielipidettä säädösympäristön toimivuudesta niiltä, joita asia todella koskee. Hankkeen vastavalmistuneesta väliraportista käy jo ilmi osa alan pullonkauloista ja hidasteista.  

 

Vaikka kehitys onkin paljolti kiinni asenteista ja toimijoiden käyttäytymisestä, on Lakiklinikka-palvelun avulla löytynyt myös muita haasteita, jotka estävät digitaalisen kehityksen.

Vanhat menetelmät tuntuvat turvallisilta

Alan toimijat kokevat, että projektien alussa rakennuttajat suh­tautuvat myönteisesti uuden teknologian mahdollistamiin sääs­töihin, mutta toteutushetkellä palataan usein takaisin vanhojen menetelmien pariin.

 

”Yleinen rohkeuden puute koetaan hidasteena: alkuinnostuk­sen jälkeen toimijat perääntyvät uusien innovaatioiden kokeilusta. Vanhat menetelmät tuntuvat turvallisilta esimerkiksi aikataulutuksen ja talouden enna­koitavuuden kannalta. Uusiin metodeihin ei luoteta ja niihin liittyviä taloudellisia riskejä ei haluta välttämättä ottaa”, kertoo Lakiklinikka-hankkeen vetäjä, lakimies Aleksi Lundén.

 

Uusiin kokeiluihin ei haluta käyttää aikaa, ja kiire houkuttelee turvautumaan tuttuihin menetelmiin. Sen sijaan pienempien muutosten kuten älyapplikaatioiden käyttöönotto koetaan helpoksi.

Uudet ratkaisut jäävät hankintalain jalkoihin

Lainsäädännöllisenä hidasteena väliraportin myötä esiin nousevat julkisiin hankintoihin ja kaavoitukseen liittyvä sääntely.

 

”Julkisiin hankintoihin liittyvä sääntely saattaa hidastaa uusia innovaatioita rajustikin. Kun julkisen hankinnan kilpailutuksen keskeisenä valintaperusteena on hinta, suositaan tietenkin edullisin­ta toimittajaa, jonka toiminta voi kuitenkin rakentua vanhojen me­netelmien varaan”, Aleksi Lundén valaisee raportin huomiota.

 

Alan toimijat toivovat lainsäädännön tulevaisuudessa tukevan selkeämmin myös avoimen tiedon vaivatonta saatavuutta. Avainasemassa on julkinen sektori, jonka hallussa on paljon liiketoiminnallisesti potentiaalista dataa. Lainsäädännön toivotaan asettavan viranomaisille velvollisuuden avata tietolähteet, niin että niitä voisi hyödyntää myös kaupallisiin tarkoituksiin laissa säädet­tävien edellytysten puitteissa.

Voiko sääntelyn avulla velvoittaa uuden teknologian käyttöönottoon?

Sääntelyn määrästä on totuttu purnaamaan, mutta Lakiklinikan saaman palautteen mukaan sääntelyn on nähty olevan myös tapa kannustaa. Lainsäädännöllä olisi mahdollista velvoittaa uuden teknologian käyttöön, sillä kehityksen pelätään olevan hidasta, jos se jää pelkän vapaaehtoisuuden varaan. Lain ei ainakaan pitäisi suosia vanhoja käytäntöjä, vaan toimia uusien ratkaisujen mahdollistajana ja kannustajana.

 

Lakiklinikka-hankkeessa esille nousseet huomiot raportoidaan ympäristöministeriölle, joka hyödyntää raporttia parhaaksi katsomallaan tavalla lainsäädäntötyössä. Myös nyt käynnissä olevassa maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa tullaan sopivalta osin huomioimaan hankkeen avulla esiin nousseet asiat.

 

Ympäristöministeriön tilaama ja Lexian toteuttama Lakiklinikka.fi-palvelu on avoinna vuoden loppuun. Tutustu väliraporttiin >>

 

Lisätiedot:

Aleksi Lundén, Associate, puh. +358 40 512 5424, aleksi.lunden@lexia.fi

Back to Top