Hallitus esittää työnantajalle korvausvelvollisuutta kaikista kilpailukieltosopimuksista

25.11.2020

Hallitus esittää, että työnantajan tulisi jatkossa maksaa työntekijälle korvausta kaikista kilpailukieltosopimuksista. Tällä hetkellä korvausvelvollisuus koskee vain yli kuuden kuukauden pituisia sopimuksia. Esityksen tavoitteena on vähentää työmarkkinoita jäykistäviä perusteettomia kilpailukieltosopimuksia.

Hallitus antoi marraskuussa 2020 eduskunnalle esityksen työsopimuslain sekä merityösopimuslain kilpailukieltosopimuksia koskevien säännösten muuttamiseksi. Esityksen mukaan työnantajan tulisi jatkossa maksaa työntekijälle korvausta kaikista kilpailukieltosopimusten mukaisista kilpailunrajoituksista niiden pituudesta riippumatta. Kilpailukieltosopimuksen tekeminen edellyttäisi edelleen, että siihen on työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvä erityisen painava syy.

Nykyisin kilpailukieltosopimus voidaan solmia koskemaan kuuden kuukauden aikaa työsuhteen päättymisestä ilman työntekijälle maksettavaa erillistä korvausta. Kilpailukieltorajoitus voidaan laajentaa kahteentoista kuukauteen, mikäli työntekijä saa kohtuullisen korvauksen kilpailukiellon aiheuttamasta sidonnaisuudesta. Lisäksi kilpailukieltosopimukseen voidaan ottaa määräys vahingonkorvauksen sijaan tuomittavasta sopimussakosta, joka saa enimmäismäärältään vastata työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa. Keston rajoittamista ja sopimussakon enimmäismäärää koskevat säännökset eivät kuitenkaan koske työntekijää, jonka tehtäviensä ja asemansa perusteella katsotaan tekevän yrityksen, yhteisön tai säätiön tai sen itsenäisen osan johtamistyötä tai olevan johtamistehtävään rinnastettavassa itsenäisessä asemassa.

Kilpailukielto jatkossakin enintään vuoden mittainen

Uuden sääntelyn myötä työnantajan tulisi siis maksaa työntekijälle korvausta kaikista kilpailunrajoituksista niiden pituudesta riippumatta. Maksettavan korvauksen suuruus riippuisi työntekijän palkasta ja sovitusta kilpailukiellon pituudesta eli rajoitusajasta. Enintään kuuden kuukauden rajoitusajalta korvausta olisi maksettava 40 prosenttia työntekijän palkasta vastaavalta ajalta. Jos rajoitusaika olisi yli kuusi kuukautta, korvaus olisi 60 prosenttia palkasta koko rajoitusajalta. Kilpailukielto voitaisiin jatkossakin tehdä enintään vuodeksi, ja samoin korvauksen sijaan voitaisiin edelleen sopia voimassa olevan lain mukaisesti sopimussakosta. Samoin johtavassa asemassa olevien osalta jatkossakin olisi mahdollista sopia laajemmin rajoituksen kestosta ja sopimussakosta.

Uutta olisi myös työnantajan oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus työsuhteen aikana olosuhteiden muuttuessa, kuten esimerkiksi työntekijän tehtävien vaihtuessa siten, ettei työntekijä enää käsittele liikesalaisuuksia tai tietyn projektin päättyessä. Tällöin tulisi noudattaa irtisanomisaikaa, joka olisi kolmasosa kilpailukieltosopimuksessa sovitusta rajoitusajasta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Työnantaja ei kuitenkaan voisi irtisanoa kilpailukieltosopimusta enää sen jälkeen, kun työntekijä on irtisanoutunut työsuhteestaan.

Miten yritykset voivat valmistautua uuteen lakiin?

Uudistuksen tavoitteena on vähentää laissa säädettyjen edellytysten vastaisia kilpailukieltosopimuksia ja ohjata yrityksiä lyhyempien kilpailukieltosopimusten käyttöön.  

Lain on tarkoitus astua voimaan 1.1.2022. Uusi sääntely koskisi myös ennen lain voimaantuloa tehtyjä kilpailukieltosopimuksia yhden vuoden siirtymäajan jälkeen tietyin poikkeuksin.  

Uuteen sääntelyyn kannattaa valmistautua kartoittamalla voimassa olevat kilpailukieltosopimukset ja mahdollisuuksien mukaan irtisanomalla tarpeettomat. Lisäksi on syytä neuvotella tarpeellisista muutoksista säilyviin kilpailukieltosopimuksiin ja punnita, onko kaikkien kilpailukieltosopimusten osalta olemassa lainsäädännössä edellytettyä erityisen painavaa syytä. Erityisen painavan syyn edellytyksen arviointi edellyttää tapauskohtaista kokonaisarviointia, jossa on otettava huomioon kyseessä oleva työntekijä, työtehtävät ja toimiala sekä niiden erityispiirteet. Pelkkä pyrkimys rajoittaa kilpailua ei ole hyväksyttävä syy sopimuksen tekemiselle.  

Lisätietoja Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteesta >>

Ilmoittaudu Lexian ilmaiseen HR-webinaariin 28.1.2021: Miten varautua kilpailukieltosopimuksia koskevan sääntelyn muutoksiin?

Annamme mielellämme lisätietoja ja avustamme kilpailukieltojen päivittämisen kanssa. Ota yhteyttä: Tomi Tanskanen, Senior Associate, puh. +358 40 753 0587, tomi.tanskanen@lexia.fi

Back to Top