Asianajotoiminta on yksi aloista, joita teknologinen kehitys ei ole vielä ravistellut perinpohjaisesti. Nyt digitalisaatio kuitenkin hätyyttää konservatiivista alaa kehittämään uudenlaisia kustannustehokkaampia ja asiakaslähtöisempiä palvelumuotoja perinteisten ratkaisujen rinnalle.

Asianajotoiminnan perusperiaatteet ovat pysyneet melko muuttumattomina viimeiset parisataa vuotta. Pääasiallisesti asianajajat ratkaisevat erimielisyyksiä, neuvovat transaktioissa sekä avustavat oikeuksien ja velvollisuuksien selvittämisessä. Alan toiminta on ollut varsin samanlaista 1970-luvulta lähtien, jolloin aikaperusteinen hinnoittelu vakiintui pääansaintamalliksi.

Digitalisaation vaikutukset asiakaskäyttäytymiseen ja liiketoimintamalleihin ovat jo nähtävillä. Suurin muutospaineen aiheuttaja on kustannukset. On arvioitu, että asianajotyöstä vähintään 13 % on rutiiniluonteisia tehtäviä, jotka voidaan tulevaisuudessa automatisoida ja näin alentaa tiettyjen palveluiden hintoja. Myös palvelun nopeudella ja laadulla on jatkossa entistä suurempi arvo. Työskentely tulee tapahtumaan usein tiimeissä ja yhdessä asiakkaiden kanssa esimerkiksi virtuaalitiimeissä.

– Mittatilaustyönä tarjottavat asianajopalvelut eivät välttämättä enää vastaa yritysten kaikkia tarpeita. Jatkossa palvelut tullaan purkamaan osiin ja rutiiniluontoiset tehtävät automatisoidaan. Digitalisaatio muuttaa perinteisiä liiketoimintamalleja ja palveluja sekä nopeuttaa kehitystä. Tämä edellyttää asianajotoimistoilta syvällisempää liiketoimintaosaamista, kykyä ajatella asiakaskeskeisesti sekä jopa uudelleen organisoitumista. On selvää, että tähän kehitykseen myös meidän toimialamme on vastattava konkreettisesti, kertoo asianajaja Samuli Koskela Lexia Asianajotoimistosta.

Digitalisaatio synnyttää myös erilaisia oikeudellisia ongelmia, kun lainsäädäntö ei pysy nopean yhteiskunnallisen ja teknologisen kehityksen perässä. Näiltä osin juristin töiden arvioidaan jopa lisääntyvän.

– Hurjimmissa visioissa keinoäly korvaa asiantuntijan, mutta tämä vaikuttaa kuitenkin epärealistiselta skenaariolta. Päätettävät asiat ovat monivivahteisia, eikä niihin usein ole yksiselitteistä kyllä/ei -vaihtoehtoa. Ajan mittaan oppivat järjestelmät voivat tietomassoja analysoimalla päätyä monimutkaisissakin kysymyksissä todennäköisimpiin lopputulemiin, Samuli Koskela sanoo.

Samuli Koskela puhuu aiheesta ”Asianajorobotit tulevat – vai tulevatko?” Asianajajapäivillä Helsingin Kalastajatorpalla perjantaina 15.1.2016.

Lisätiedot:
Samuli Koskela, asianajaja, Lexia Asianajotoimisto Oy, puh. 040 5888 323,[email protected]

Tuija Hirvonen, viestintäkoordinaattori, Lexia Asianajotoimisto Oy, puh. 040 1366 711,[email protected]